Kokoomuksen Limnell: Ydinenergialain muutos vahvistaa Suomen turvallisuutta ja Naton pelotteen uskottavuutta

Lakimuutoksessa on kyse siitä, että Suomen lainsäädäntö saatetaan vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä ja Nato-jäsenyyden todellisuutta. 

Muutoksella poistetaan ydinenergialakiin kirjattu ehdoton ydinräjähteiden kielto ja säädetään rikoslaissa tarkkarajaisista poikkeusperusteista tilanteisiin, jotka liittyvät Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

– Suomen turvallisuus ei voi nojata 1980-luvun turvallisuuspoliittisiin oletuksiin. Olemme nyt Naton jäsen, ja meidän lainsäädäntömme on oltava yhteensopiva liittokunnan puolustuksen ja pelotteen kanssa. Tämä ei ole symbolinen muutos, vaan turvallisuuspoliittisesti välttämätön päivitys, Limnell sanoo.

Limnell korostaa, ettei lakimuutoksessa ole kyse ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen.

– On tärkeää sanoa tämä selkeästi: Suomi ei ole hankkimassa ydinaseita eikä sijoittamassa niitä alueelleen. Kyse on siitä, ettei Suomen oma lainsäädäntö muodosta estettä liittokunnan yhteiselle puolustukselle tai ennaltaehkäisevän pelotteen uskottavuudelle tilanteessa, jossa turvallisuusympäristömme on vakavasti heikentynyt, Limnell toteaa.

Puolustusvaliokunnan mietintöön jätettiin poikkeuksellisesti kolmen oppositiopuolueen yhteinen vastalause. Limnell pitää valitettavana, että asiassa ei löytynyt laajempaa yhteistä näkemystä.

– Esityksessä on kyse Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamisesta, ei hallituksen ja opposition välisestä politikoinnista. On harmillista, että osa oppositiopuolueista näyttää näkevän näin vakavan turvallisuuspoliittisen kysymyksen mahdollisuutena puolueiden väliseen nokitteluun sen sijaan, että kantaisimme yhdessä vastuuta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, Limnell sanoo.

– Suomen turvallisuutta koskevissa ratkaisuissa olisi tärkeää hakea mahdollisimman laajaa parlamentaarista yhtenäisyyttä. Tässä asiassa on kuitenkin katsottava kokonaisuutta kylmäpäisesti: uskottava pelote ehkäisee kriisejä ja sotilaallista painostusta. Juuri siksi lainsäädännön on oltava kunnossa ennen kuin olemme tilanteessa, jossa sitä kiireellä tarvittaisiin, Limnell sanoo.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto on aiemmin korostanut, että ydinenergialain muutoksen ydinkysymys on Suomen turvallisuus ja että lakimuutoksella varmistetaan, ettei Suomen oma lainsäädäntö rajoita Naton yhteisen puolustuksen vahvistamista. Limnell yhtyy tähän arvioon.

– Pelotteen idea on estää sota, ei valmistautua sen aloittamiseen. Mitä uskottavampi Suomen ja koko Naton puolustus on, sitä korkeampi kynnys on kohdistaa meihin painostusta tai sotilaallista voimaa. Tämä on ennen kaikkea rauhaa turvaava päätös, Limnell päättää.