Ennustearvio: Taloudessa kasvun oraita
11.6.2026 15:55:24 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti kevään talousennusteensa huhtikuun 2. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden ennusteen toteutumista tukevat alkuvuoden myönteiset kasvuluvut. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, jos vienti ja kotimainen kysyntä vahvistuvat loppuvuonna. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Suomen talous kasvoi lupaavasti vuodenvaihteen molemmin puolin. Kasvua kertyi vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia ja vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisneljännekseen verrattuna. Useimmat päätoimialat kasvoivat alkuvuonna julkisia palveluita lukuun ottamatta. Erityisesti yksityiset palvelualat kasvoivat, mikä näkyi myös yksityisen kulutuksen vahvistumisena.
Ulkomaankaupan kehitys viittaa selkeään käänteeseen, sillä tavaravienti ja -tuonti ovat olleet tasaisessa kasvussa alkuvuoden aikana. Alkuvuoden vahvoja investointilukuja selittivät kuitenkin puolustusvoimien hävittäjähankinnat, jotka kirjautuvat myös tuonniksi. Tästä syystä bkt-kasvu antaa alkuvuoden talouskehityksestä hieman todellisuutta optimistisemman kuvan.
Yksityisen kysynnän kasvun jatkuminen riippuu työmarkkinatilanteesta ja korkoympäristöstä. Työttömyys on jatkanut nousuaan, ja tammi-huhtikuussa työttömien määrä nousi keskimäärin yli 300 tuhanteen. Inflaatio on kehittynyt kevään ennusteen suuntaisesti, ja energian kallistuminen on kiihdyttänyt kokonaisinflaatiota. Rahapolitiikan kannalta tilanne on hankala, sillä keskuspankin työkalut ovat tylpät tarjontahäiriöiden aiheuttaman inflaation edessä. Kiristyvä rahapolitiikka nakertaa kuitenkin talouskasvua suurella todennäköisyydellä.
Suomen talous on saanut alkuvuodesta kaivattua vetoapua viennistä, yksityisestä kulutuksesta ja palvelualoilta. Kasvuluvut ovat lupaavia, mutta niitä ei pidä tulkita liian vahvaksi todisteeksi pysyvästä käänteestä. Osa kasvusta liittyy tilapäisiin tekijöihin, ja työmarkkinoiden heikkous jarruttaa yhä kotitalouksien kulutusaikeita,
toteaa ennustepäällikkö Juho Koistinen.
Kasvun jatkuminen edellyttää viennin ja kotitalouksien luottamuksen vahvistumista.
Suomella on nyt mahdollisuus päästä euroalueen ja Ruotsin kasvuvauhtiin, mikä olisi hyvä saavutus viime vuosien vaisun kehityksen jälkeen. Kansainvälisen talouden epävarmuus, korkojen nousu ja energiamarkkinoiden häiriöt voivat silti nopeasti syödä alkuvuoden etumatkaa,
Koistinen jatkaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juho KoistinenennustepäällikköMakrotalous, ennusteet ja toimialatalous
Puh:040 940 2833juho.koistinen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme