Kokoomuksen Vuornos: Ei maalata nuorille kuvaa toivottomuudesta – koulutus on paras vastaus nuorisotyöttömyyteen

Kokoomuksen kansanedustaja Henrik Vuornos muistutti kokoomuksen ryhmäpuheessa, ettei nuorten vaikea työmarkkinatilanne ole syntynyt tyhjästä. Taustalla on Suomen pitkään jatkunut heikko kasvu, joka on näkynyt monen nuoren arjessa jo vuosia.

– Me 90-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat olemme eläneet koko nuoruutemme nollakasvun aikaa. Kesätyöt ovat olleet kiven alla ja palkaton harjoittelu on ollut normi, ei poikkeus, Vuornos sanoi.

Vuornoksen mukaan nuorten työllisyystilanteesta on puhuttava rehellisesti. Vaikeassa suhdanteessa työttömyys nousee, ja se osuu erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin: nuoriin, maahanmuuttajiin ja matalammin koulutettuihin.

Samalla hän painotti, että nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vastavalmistuneet työllistyvät VATT:in tuoreen selvityksen mukaan edelleen hyvin, mutta erityinen huoli kohdistuu niihin nuoriin, jotka ovat jääneet pelkän peruskoulun varaan.

– Nuorisotyöttömyys kasautuu nuorille, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun. Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren todennäköisyys työllistyä on heikko, Vuornos totesi.

Vuornoksen mukaan koulutus on Suomen tärkein vastaus sekä nuorisotyöttömyyteen että talouden pitkän aikavälin kasvun ongelmiin. Hän nosti esiin hallituksen tavoitteet nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta, lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä vahvistaa mahdollisuuksia opiskella avoimessa korkeakoulussa.

– Me haluamme, että Suomessa nuoret sukupolvet ovat edellisiä sukupolvia fiksumpia ja koulutetumpia. Koulutus on pienen kansakunnan tärkein kilpailukykytekijä. Me haluamme kilpailla osaamisella ja korkealla teknologialla, emme matalilla palkoilla, Vuornos sanoi.

Vuornos muistutti myös hallituksen täsmätoimista vaikeammin työllistyvien nuorten tukemiseksi. Näihin kuuluvat muun muassa nuorten työllistymisseteli sekä lasten ja nuorten terapiatakuu.

– Nuorille pitää tarjota aito mahdollisuuksien tasa-arvo: se, että jokainen voi koulutuksella ja ahkeruudella kasvaa parhaimmaksi versioksi itsestään. Mutta samalla pitää uskaltaa myös vaatia. Jokaisen suomalaisen nuoren pitää saada toisen asteen koulutus suoritettua, ja monen kannattaa tähdätä vielä korkeammallekin, Vuornos sanoi.

Vuornos päätti puheensa vetoomukseen, että tulevaisuuspuheeseen mahtuisi myös toiveikkuutta.

– Ei maalata nuorille kuvaa toivottomuudesta, jota tilastot eivät tue. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, ja suomalaisnuorilla on kaikki eväät tarttua niihin, Vuornos päätti.

Kokoomuksen ryhmäpuhe keskustelussa Keskustan ja Liike nytin nuorisotyöttömyyttä ja nuorten tulevaisuususkoa koskevasta välikysymyksestä

Arvoisa puhemies, 

Investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin 15.9.2008. Me silloiset 15-vuotiaat vietimme aivan normaalia ysiluokkalaisten elämää, eikä alkava finanssikriisi näkynyt uutisotsikoita enempää. Seuraavana vuonna Suomen bruttokansantuote romahti ja ajauduimme syvään taantumaan. Silloin moni ei arvannut, miten pitkään matalalento kestää.

Me 90-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat olemme eläneet koko nuoruutemme nollakasvun aikaa. Kesätyöt ovat olleet kiven alla ja palkaton harjoittelu on ollut normi, ei poikkeus. Bruttokansantuote asukasta kohden on Suomessa edelleen ollut korkeimmillaan vuonna 2008. Siis 20 vuotta sitten. Siitä asti on eletty velaksi – tulevien sukupolvien piikkiin. Samaan aikaan ilmastokriisi etenee ja moni miettii, onko maailma tullut hulluksi, kun seuraa maailman johtajien toimintaa. 

Arvoisa puhemies,

Suomessa on siis eletty parikymmentä vuotta nollakasvun aikaa. Pari viimeistä niistä talouden taantumassa. Suomen talous koki voimakkaan shokin Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua. Se romahdutti kuluttajaluottamuksen. Julkisen talouden voimakas sopeutustarve ei ole myöskään helpottanut talouden kasvua, mutta kun rahat uhkaavat loppua, jotain oli sillekin tehtävä. Tämä on tausta, jota vasten tänään keskustellaan.

Valitettavasti on niin, että taloudellisessa taantumassa työttömyys nousee aina. Voimakkaimmin työttömyys kasvaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla, kuten nuorilla, maahanmuuttajilla ja matalasti koulutetuilla.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, vaan myönteisiä merkkejä on ilmassa. Talous kasvaa ja investointeja tehdään. Tämä tuo töitä.

VATT julkaisi huhtikuussa selvityksen vastavalmistuneiden työllistymisestä. Kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen korkeakoulutetuista töissä oli viisi kuudesta, ammatillisen perustutkinnon suorittaneista kaksi kolmasosaa ja ei-valmistuneista noin puolet. Vastavalmistuneet työllistyvät edelleen kohtuullisen hyvin, vaikka työmarkkinatilanne on vaikea.

Nuoret ovat hyvin moninainen ryhmä. Osalla nuorista menee hyvin tai jopa erittäin hyvin. Siitä voimme kaikki olla iloisia.

Valitettavasti kaikilla ei kuitenkaan mene. Nuorisotyöttömyys kasautuu nuorille, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun. Työttömiä, vain peruskoulun varassa olevia nuoria on Suomessa arviolta 17 000. Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren todennäköisyys työllistyä on heikko.

Suomessa on vahvaa näyttöä siitä, että koulutus kannattaa. Korkeampi koulutus johtaa korkeampaan työllisyyteen, suurempiin ansioihin ja lyhyempiin työttömyysjaksoihin työuran aikana. Siksi hallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia koulutustason nostamiseen.

Hallitus haluaa nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja. Olemme päättäneet opintosetelistä, jonka avulla ilman korkeakoulututkintoa oleva nuori saa opiskella maksutta avoimessa korkeakoulussa. Mahdollistamme korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimessa yliopistossa.

Vaikeammin työllistyville nuorille hallitus on täsmätoimena luonut nuorten työllistymissetelin. Sen tarkoituksena on auttaa työttömiä nuoria työllistymään. Lasten ja nuorten terapiatakuu on vihdoin voimassa. Myös hallituksen lukuisat työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset tähtäävät siihen, että Suomeen syntyisi lisää työtä. Kuitenkin tärkein työllisyysteko vaikeimmin työllistyvälle nuorten joukolle, on vähintään toisen asteen koulutuksen hankkiminen, johon edellisen hallituksen oppivelvollisuuden pidentäminenkin tähtäsi.

Me haluamme, että Suomessa nuoret sukupolvet ovat edellisiä sukupolvia fiksumpia ja koulutetumpia. Koulutus on pienen kansankunnan tärkein kilpailukykytekijä. Me haluamme kilpailla osaamisella ja korkealla teknologialla, emme matalilla palkoilla. Koulutus on paras vastaus nuorisotyöttömyyteen ja siihen, että Suomi on maa, jonka tulevaisuuteen voi luottaa.

Arvoisa puhemies,

Nuorille pitää tarjota aito mahdollisuuksien tasa-arvo eli, että jokainen voi koulutuksella ja ahkeruudella kasvaa parhaimmaksi versioksi itsestään. Mutta samalla pitää uskaltaa myös vaatia; jokaisen suomalaisen nuoren pitää saada toisen asteen koulutus suoritettua ja monen kannattaa tähdätä vielä korkeammallekin.

Me kokoomuslaiset olemme varmoja siitä, että Suomen parhaat päivät ovat vielä edessä. Suomi on jo nyt yksi maailman parhaista maista kasvaa nuoreksi aikuiseksi.

Tämä on turvallinen maa, jossa jokainen voi kouluttautua taustoista riippumatta aina tohtoriksi asti. Meillä on korkea elintaso, puhdas ympäristö ja me luotamme toisiimme. Tämä on hyvä maa perustaa perhe ja saada lapsia. Päivähoitomaksut eivät aja ketään konkurssiin ja neuvolasta saa jokainen apua.

Ei maalata nuorille kuvaa toivottomuudesta, jota tilastot eivät tue. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, ja suomalaisnuorilla on kaikki eväät tarttua niihin.