Heinäkuu toi peltovalvonnat – Keski-Suomessa tarkastajien työlistalla 50 maatilaa

Peltovalvonnalla varmistetaan, että maatilojen pinta-alat ja viljelykasvit vastaavat tukihakemuksella ilmoitettuja ja maataloustukien ehtoja noudatetaan. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että kaikille tiloille pakolliset ns. ehdollisuuden vaatimukset täyttyvät.  

Tarkastettavat tilat valitsee Ruokavirasto osin satunnaisotannalla ja osin riskiperusteisesti. Tänä vuonna tähän ns. kokotilanvalvontaan otetaan valtakunnallisesti kaksi prosenttia maatiloista.

Valvontapäällikkö Marja Vesteri Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo, että yleisimmin valvonnassa havaitaan puutteita erilaisilla nurmilohkoilla.

– Vanhat nurmilohkot saattavat olla jo rikkakasvien valtaamia ja pahimmillaan vesakoitumassa. Myös monimuotoisuuskasvien viljelyssä on ollut puutteita riittävän hyvän kasvuston aikaansaamisessa esimerkiksi riistapelloilla, hän tarkentaa.

Peltovalvonta perustuu peltotukien hakuun, joka tänä vuonna päättyi 9. kesäkuuta. Keski-Suomessa peltotukia haki noin 2 400 maatilaa, mikä oli noin 50 tilaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko Suomessa tukihakemuksen jätti noin 40 100 maatilaa.

Tukihakemusta voi muuttaa lokakuuhun asti

Keski-Suomessa peltovalvonta työllistää seitsemän elinvoimakeskuksen tarkastajaa. Kokotilanvalvontoja tehdään heinäkuun alusta marraskuun puoliväliin asti.

Vesteri toteaa, että tarkastajan tulosta ilmoitetaan maatilalle aikaisintaan kaksi viikkoa ennen valvontakäyntiä. Jos valvonnassa havaitaan tukiehtojen laiminlyönti, seuraamuksena voi olla huomautus, tuen leikkaus tai jo maksettujen tukien takaisinperintä.

– Peltotukihakemusta voi muuttaa 1.10.2026 asti.  Muutokset kannattaa tarvittaessa tehdä viipymättä, sillä valvontakäynnin osuminen tilalle ”lukitsee” muutosmahdollisuuden, Vesteri muistuttaa.

Myös satelliitti tarkkailee peltolohkoja

Peltovalvonnassa hyödynnetään myös ympäri vuoden käytössä olevaa satelliittiseurantaa, joka jatkuu nyt neljättä vuotta.

Satelliitin ottamia kuvia tulkitsee tekoäly.  Jos kuvissa on ristiriitaisuuksia verrattuna tukihakemuksen tietoihin, tekoäly lähettää viljelijälle selvityspyynnön Vipu-mobiili-sovellukseen. Suurin osa selvityspyynnöistä tulee viljelijöille elo-lokakuussa, ja niihin vastataan joko kyseiseltä peltolohkolta otetuilla valokuvilla, muuttamalla tukihakemusta tai tekemällä pelloilla tarvittavat toimenpiteet, jos toiminta-aikaa on vielä jäljellä.

Vesteri muistuttaa, että selvityspyyntöön pitää aina reagoida, sillä vastamatta jättäminen voi aiheuttaa tukimenetyksiä. Selvityspyynnöt käsitellään kuntien maaseutuhallinnossa.

– Tekoälyltä voi edelleen tulla aiheettomia selvityspyyntöjä, jos esimerkiksi pilvisyyttä on niin paljon, että tulkinta on epävarmaa. Suosittelen viljelijöitä ottamaan aina kuvan Vipu-mobiililla saman tien, kun he käyvät pelloilla esimerkiksi niittämässä lohkon, Vesteri sanoo.

Tekoälyn koulutus jatkuu

Keski-Suomen elinvoimakeskus kouluttaa tekoälyä yhä kuvien oikeaan tulkintaan. Koulutusta varten ajetaan viikoittain noin 70 km pituinen lenkki Jyväskylän pohjoispuolella ja raportoidaan aina samojen peltolohkojen viljelytilanteesta. Lisäksi kolmesti kesässä ajetaan toinen lenkki, jonka varrella viljellään esimerkiksi erikoiskasveja kuten hamppua tai puutarhakasveja. 

Vesteri toteaa, että tekoälyn kyky tulkita kuvia paranee pikkuhiljaa.

– Tavoite on, että jollain aikavälillä tekoäly hoitaa koko seurannan.