Punkkipankkiin on saatu jo 20 000 puutiaista – loppukesästä odotetaan eksoottisempia lajeja
13.8.2026 08:15:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Suomalaiset ovat lähettäneet Turun yliopiston Punkkipankki-keräykseen jo 20 000 puutiaista tutkittavaksi. Keräys jatkuu vuoden loppuun asti, ja loppukesästä keräykseen toivotaan havaintoja erityisesti eksoottisemmista Hyalomma- ja Dermacentor-puutiaisista.
Vuonna 2026 käynnissä oleva Punkkipankki-hanke on tähän mennessä osoittautunut erittäin menestyksekkääksi. Kevään ja alkukesän aikana Turun yliopistolle on toimitettu jo 20 000 puutiaista tutkittavaksi eri puolilta Suomea.
Näytteiden määrittämisen ja käsittelyn myötä tutkijoille on alkanut muodostua alustavaa kuvaa puutiaisten esiintymisen mahdollisista muutoksista.
– Keväällä ja alkukesästä saimme erittäin paljon taigapunkkinäytteitä, kuten oli odotettavissa. Tämä laji lähtee liikkeelle heti lumien sulettua ja on varsin aggressiivinen, mikä lisää ihmisten ja lemmikkien kohtaamisia sen kanssa. Vaikuttaa siltä, että taigapunkkien kannat ovat vahvistuneet monilla alueilla, mutta maantieteelliset muutokset esiintymisalueissa eivät näyttäisi olevan merkittäviä, kertoo Punkkipankki-hankkeen vastuullinen johtaja, lääketieteellisen entomologian dosentti Jani Sormunen.
Taigapunkkien aktiivisuus vähenee merkittävästi jo juhannuksen jälkeen, ja loppuu miltei kokonaan heinäkuun aikana, mikä helpottaa tilannetta niiden valta-alueilla. Puutiaiset sen sijaan jatkavat aktiivisuuttaan syys-lokakuulle saakka, ja esiintymispiikit havaitaan usein juuri elo-syyskuussa. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi tutkijoille onkin tärkeää, että kansalaiset jatkavat näytteiden lähettämistä myös loppukesän aikana.
– Jos näytteet painottuvat voimakkaasti kevääseen ja alkukesään, voi lajien valtasuhteista ja esiintymisalueista muodostua vääristynyt kuva. Esimerkiksi Punkkilive-palvelussa havaintojen määrä taigapunkkivaltaisella Pohjois-Pohjanmaalla on keväisin jopa suurempi kuin Uudellamaalla, vaikka vuoden kokonaismäärät ovat huomattavasti korkeampia Uudellamaalla. Tästä syystä toivomme ihmisten jatkavan puutiaisnäytteiden lähettämistä aktiivisesti, Sormunen toteaa.
Puutiaisten lähettämistä koskevat ohjeet löytyvät Punkkipankki-sivustolta osoitteessa www.punkkipankki.fi, josta saa myös puutiaisten lähettämiseen tarvittavan lähetyskoodin. Nyt lähetyskoodin voi saada myös Turun yliopiston puutiaisprojektin ja Pfizer Oy Finlandin ylläpitämästä Punkkilive-palvelusta (www.punkkilive.fi) puutiaishavainnon ilmoittamisen yhteydessä. Punkkilive-palveluun on ilmoitettu tänä vuonna jo ennätykselliset yli 210 000 puutiaishavaintoa.
Eksoottisia lajeja liikkeellä loppukesällä
Puutiaiskauden loppupuolella tutkijoita kiinnostavat runsaasti levinneiden lajien lisäksi myös Suomessa harvinaisemmat puutiaislajit, joita saattaa tavata loppukesän aikana.
Näistä parhaita esimerkkejä ovat Krimin-Kongon verenvuotokuumeviruksen pääasiallisina välittäjinä toimivat Hyalomma-suvun puutiaiset, sekä Baltiassa kovaa vauhtia pohjoiseen leviämässä oleva Dermacentor reticulatus. Tutkijoita kiinnostavat erityisesti havainnot Hyalomma-suvun puutiaisista.
Kylmät talvet estävät Hyalomma-suvun puutiaisten vakiintumisen Suomessa lisääntyviksi populaatioiksi, mutta niitä saapuu Suomeen muuttolintujen mukana Pohjois-Afrikasta ja Välimeren maista.
– Hyalommat ovat erittäin kiinnostava ryhmä koko Euroopan tasolla, sillä ne ovat leviämässä varsin nopeasti ja levittävät vakavaa Krimin-Kongon verenvuotokuumevirusta. Nuoria yksilöitä saapuu meille vuosittain runsaasti muuttolintujen mukana, mutta ne pystyvät kehittymään uudestaan veriateriaa etsiviksi aikuisiksi vain lämpiminä kesinä. Esimerkiksi kesällä 2024 havaittiin Helsingistä ensimmäistä kertaa aikuisia yksilöitä. Nämä voivat mahdollisesti sitten levittää virusta paikallisiin isäntäeläimiin tai jopa ihmisiin, Sormunen kertoo.
Hyalomma-suvun puutiaisia tavataan lähinnä loppukesällä, sillä muuttolintujen mukana tulevat nuoret yksilöt ovat jo syöneet veriateriansa ja painuvat tänne päästyään maan karikkeeseen kehittymään aikuisiksi. Kehitys kestää Suomen kylmässä ilmastossa varsin pitkään, jolloin aikuiset yksilöt lähtevät liikkeelle vasta elo-syyskuussa, jos on ollut tarpeeksi lämmintä.
– Hyalomma-suvun puutiaisia löytyy usein etenkin hevosilta, joten toivomme etenkin niiden kanssa työskentelevien olevan erityisen tarkkoja. Hyalomma-puutiaiset ovat suurikokoisia ja nopeita. Parhaiten ne tunnistaa niiden raidallisista jaloista. Dermacentor reticulatuksen puolestaan erottaa parhaiten sen kirjavasta selkäkilvestä, Sormunen toteaa.
Osallistu keräykseen ja ilmoita havaintosi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jani Sormunen, biologian laitos, Turun yliopisto, jjtsor@utu.fi, 050 354 6851
Tero Klemola, biologian laitos, Turun yliopisto, tero.klemola@utu.fi, 050 412 6599
Eero Vesterinen, biologian laitos, Turun yliopisto, ejvest@utu.fi, 040 740 2793
Kuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Weisell-säätiö lahjoittaa Turun yliopistolle 100 000 euroa havaitsevan tähtitieteen alalle9.9.2026 12:30:27 EEST | Tiedote
Lahjoitus kohdennetaan tähtitieteeseen perustettavaan apulaisprofessuuriin ja apulaisprofessuurin tieteenalan tukemiseen. Uuden professuurin ala on havaitseva tähtitiede ja optiset havaintolaitteet.
Hästens skötsel, levnadsförhållanden och interaktion med ägaren formar dess karaktär9.9.2026 10:55:55 EEST | Pressmeddelande
En ny studie visar att hästens karaktär inte bara beror på gener, ålder eller ras, utan är också systematiskt kopplad till hur man håller, rider och sköter om hästen. Kvaliteten på relationen mellan ägaren och hästen spelar också en roll. Resultaten understryker vikten av dagliga vård- och hanteringsval för hästens karaktär och välbefinnande.
Hevosen hoito, elinolot ja vuorovaikutussuhde omistajaan muovaavat sen luonnetta9.9.2026 10:55:55 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että hevosen luonne ei riipu pelkästään perimästä, iästä tai rodusta, vaan liittyy systemaattisesti myös siihen, miten hevosta pidetään, ratsastetaan ja hoidetaan. Myös omistajan ja hevosen välisen suhteen laadulla on merkitystä. Tulokset korostavat jokapäiväisten hoitoon ja käsittelyyn liittyvien valintojen merkitystä hevosen luonteelle ja hyvinvoinnille.
Turun yliopiston tutkijat kuvasivat tieteelle uusia hyönteislajeja Amazonian sademetsistä7.9.2026 09:59:03 EEST | Tiedote
Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksen tutkijat ovat kuvanneet kaksi tieteelle aiemmin tuntematonta loispistiäislajia läntisen Amazonian sademetsistä. Uudet lajit kuuluvat hyvin harvinaiseen Brachycyrtinae-alaheimoon, jonka ensimmäinen Suomessa havaittu edustaja löytyi viime vuonna Turun Skanssin biodiversiteettipuistosta.
Lääketieteen opiskelijat tarjoavat elvytyskoulutusta Turun ja Raision 8.-luokkalaisille4.9.2026 12:59:32 EEST | Tiedote
Turun yliopiston lääketieteen opiskelijat antavat syksyn aikana elvytys- ja sydäniskurikoulutusta Raision, Turun normaalikoulun ja Puolalan yläkoulujen kahdeksannen luokan oppilaille. Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan Turun normaalikoulun liikuntahallilla (Annikanpolku 9, 20610 Turku) keskiviikkona 9.9. klo 12 järjestettävää koulutusta – tätä ennen on myös mahdollista haastatella kouluttajia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme