Lapsenhuoltolain uudistuksen tavoitteista moni jäi täyttymättä
10.8.2026 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Huoltoriitojen käsittelyajat eivät ole lyhentyneet, ja lapsen osallisuus prosessissa on edelleen vähäistä. Näin osoittaa Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin seurantatutkimus lapsenhuoltolain osittaisuudistuksesta.
Vuonna 2019 voimaan tullut lakiuudistus pyrki muun muassa nopeuttamaan huoltoriitojen käsittelyä, vahvistamaan lapsen osallisuutta ja suojaamaan lasta väkivallalta. Tutkijat arvioivat lain toimivuutta tuomioistuinratkaisujen ja ammattilaishaastattelujen pohjalta.
Seurantatutkimuksen mukaan ensimmäistä istuntoa ei pystytä järjestämään aiempaa nopeammin. Olosuhdeselvitys pidentää käsittelyä tyypillisesti noin puolella vuodella. Laki antoi tuomioistuimille mahdollisuuden hylätä perusteettomia hakemuksia jo käsittelyn alussa, mutta tätä keinoa käytetään vähän. Soveltamiskynnys koetaan korkeaksi ja soveltamisala kapeaksi. Pitkittyneet huoltoriidat ja toistuvat uusintakäsittelyt ovat edelleen yleisiä, ja käsittelyjen kokonaiskestot ovat myös edelleen pitkiä.
Lapsen osallisuus ei ole lisääntynyt
Vain harva lapsi tulee kuulluksi huoltoriidan käsittelyn aikana. Kuuleminen tapahtuu useimmiten olosuhdeselvityksen yhteydessä. Tavoite lapsen vahvemmasta osallisuudesta ei tutkimuksen mukaan ole toteutunut käytännössä.
Ammattilaiset ovat huolissaan siitä, ettei lähisuhdeväkivalta aina tule tunnistetuksi huoltoriidoissa.
– Lapsen suojelu väkivallalta on uudistuksen ydintä, mutta väkivallan tunnistaminen ja huomioon ottaminen vaatii edelleen vahvistamista sekä huoltosopimusasioissa että tuomioistuinkäsittelyissä, Inka Järvikangas Helsingin yliopistosta toteaa.
Hyvinvointialueiden laajennettu sopimusala sai tutkimuksessa myönteisen arvion. Lapsen asioista voidaan sopia lastenvalvojalla aiempaa joustavammin. Myös mahdollisuus vahvistaa tapaamisoikeus muulle lapselle läheiselle henkilölle kuin vanhemmalle koettiin toimivaksi. Olosuhdeselvityksen määräaika ja sisällön yksilöinti saivat niin ikään myönteistä palautetta.
Tutkijat suosittelevat käytäntöjen yhtenäistämistä
Käräjäoikeuksien ja hyvinvointialueiden käytännöt vaihtelevat alueittain. Vaihtelu heikentää käsittelyjen yhdenvertaisuutta ja tehokkuutta. Tutkijat suosittelevat käytäntöjen yhtenäistämistä huoltosopimuksissa ja tuomioistuinkäsittelyssä. He ehdottavat myös lain täsmentämistä lapsen edun arvioinnin ja tapaamisoikeuden poistamisen osalta. Lisäksi tutkijat pitävät tärkeänä tuomareiden erikoistumista, riittäviä resursseja sekä tietojärjestelmien toimivuutta.
– Koska pelkkä oikeusprosessi ei usein ratkaise huoltoriidan taustalla olevia ongelmia, on tärkeää kehittää myös tuomioistuinprosessin ulkopuolisia tukipalveluja. Huoltoriidat eivät lyhene automaattisesti lakiin kirjatuilla keinoilla. Vaikutusten toteutuminen edellyttää yhdenmukaisia käytäntöjä, resursseja ja tukea toimeenpanoon, tutkijat korostavat.
Tutkimusryhmässä työskentelivät vanhempi yliopistonlehtori, OTT, VT, dosentti Virve Toivonen, projektisuunnittelija, VTM Inka Järvikangas ja projektisuunnittelija, OTM Minka Ohtonen.
Tutkimus arvioi lapsenhuoltolain (361/1983) osittaisuudistuksen toteutumista käytännössä. Hankkeen toteutti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti oikeusministeriön aloitteesta. Oikeusministeriön tilaaman hankkeen loppuraportti julkaistiin 30. kesäkuuta.
Linkki raporttiin: http://hdl.handle.net/10138/635350
Lisätietoja:
Inka Järvikangas
Puh. 050 531 0268
inka.jarvikangas@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat löysivät masennukselle viisi erilaista aivoprofiilia14.9.2026 15:53:19 EEST | Tiedote
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tutkijat halusivat selvittää, näkyykö tämä yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa.
Suomalaistutkimus voi parantaa miljoonien koe-eläinjyrsijöiden anestesiaturvallisuutta14.9.2026 10:41:14 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on osoitettu, että vatinoksaani-lääkeaine parantaa merkittävästi rottien anestesiaturvallisuutta. Löydös voi vaikuttaa miljooniin koe-eläimiin maailmanlaajuisesti: pelkästään länsimaissa jyrsijöitä käytetään vuosittain arviolta toistasataa miljoonaa biolääketieteellisessä tutkimuksessa.
KUTSU 17.9; Uusi käsikirja auttaa tavoittamaan lainvalmistelun hiljaisimmat kohderyhmät11.9.2026 08:30:00 EEST | Kutsu
”Hiljaiset äänet kuuluviin – Käsikirja kokemustiedon hyödyntämiseen lainvalmistelussa” tarjoaa tutkimukseen perustuvia käytännön työkaluja hiljaisten kohderyhmien kuulemiseen lainvalmistelussa.
Suuret suojelualueet auttavat pohjoisia lintulajeja selviämään ilmastonmuutoksesta10.9.2026 12:00:33 EEST | Tiedote
Kylmään ilmastoon sopeutuneet lintulajit tarvitsevat pärjätäkseen suuria suojelualueita. Etelä-Suomen pienet ja hajanaiset suojelualueet eivät riitä turvaamaan niiden tulevaisuutta ilmaston lämmetessä.
Älypotkupuku kuvaa vauvan liikkumistaitojen kehittymistä8.9.2026 07:50:32 EEST | Tiedote
MAIJU-älypotkupuku rekisteröi vauvojen liikkeitä kotona leikin aikana ja tuotti vertailukäyriä motoristen taitojen kehityksestä. Suurin osa käyristä erotteli myös lapset, joiden motorinen kehitys poikkesi tavanomaisesta
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme