Hyvät tulot eivät takaa terveitä hampaita – Kela-korvauksista hyötyy tavallinen suomalainen

– Havainnosta ei seuraa, että Kela-korvaukset olisivat väärä ratkaisu. Niitä käyttävät tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset, eivät vain hyvätuloiset. Hyvinvointiyhteiskunnassa verovaroin rahoitetut palvelut kuuluvat kaikille, myös heille, jotka niitä merkittävästi rahoittavat, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvauksien tarkoituksena ei ole tasata tuloja – sitä varten on progressiivinen ansiotuloverotus. Kela-korvauksen nimenomainen tarkoitus on alentaa sairauden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Korvaukset ovat osa sairausvakuutusjärjestelmää, ja niitä maksetaan kaikissa tuloluokissa, Sarkomaa muistuttaa.

Laihon ja Sarkomaan mukaan KKV:n tutkimuksessa todetaan osuvasti, että mitä myöhemmin suun terveysongelmat havaitaan, sitä kalliimmaksi ja vaativammaksi niiden hoito tulee. Tästä syystä Orpon hallitus on nostanut hammashoidon Kela-korvauksia ja laajentanut suuhygienistin käyntien korvattavuuden kahteen kertaan vuodessa.

– Suun terveys kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta, Laiho sanoo.

Edustajat nostavat esiin myös suun terveyden yhteyden muuhun kansanterveyteen. Suun tulehduksilla ja pitkäaikaissairauksilla, kuten diabeteksella sekä sydän- ja aivosairauksilla, on todettu selkeitä yhteyksiä.

– Kun hoitoon hakeutumisen kynnystä madalletaan, voidaan ehkäistä terveysongelmia sekä välttää kipua ja huolta, joita hoitamattomat suun sairaudet aiheuttavat. Samalla säästetään kustannuksia, Laiho sanoo.

Laihon ja Sarkomaan mukaan suun terveydenhuollossa julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan. Julkista hammashoitoa ei ole mitoitettu koko väestön tarpeisiin, minkä vuoksi hoitojonot voivat olla pitkiä ja erityisesti jatkohoitoajat venyvät usein liian pitkälle.

– Oma hammaslääkäri lieventää hammashoitoon liittyvää pelkoa, parantaa hoidon laatua ja vähentää raskaamman hoidon tarvetta. Hoidon jatkuvuus ja luottamuksellinen suhde omaan hammaslääkäriin ovat parhaita keinoja pitää suu terveenä läpi elämän. Kela-korvaus on perinteisesti mahdollistanut pitkiä hoitosuhteita, ja se vahvistaa kustannustehokkaasti hoidon jatkuvuutta. Juuri tähän suuntaan järjestelmää on syytä viedä jatkossakin, Laiho sanoo.

– Lähes puolet aikuisten hammashoidon käynneistä hoidetaan yksityisellä. Kela-korvaus onkin kustannustehokas keino tukea sellaista hammashoitoa, jota julkinen sektori ei itse pysty tuottamaan, Sarkomaa toteaa.

Edustajat kannattavat Hammaslääkäriliiton esitystä kohdentaa Kela-korvauksia nykyistä vaikuttavammin tutkimuksiin ja paikkaushoitoon, joilla voidaan ehkäistä uuden hoitovelan syntymistä.

– Talouden tasapainottamistalkoissa on välttämätöntä keskustella siitä, miten rajalliset julkiset varat kohdennetaan vaikuttavasti. Siksi olemme kehittäneet Kela-korvauksia edistämään ennaltaehkäisyä. Korvauksia on uudistettu niin, että ne kohdistuvat erityisesti ennaltaehkäisevään hoitoon ja suun terveyden pitkäjänteiseen ylläpitoon, Sarkomaa sanoo.

– Kela-korvausten ja palvelusetelien tulee kannustaa hakeutumaan hoitoon ajoissa ja tukea vaikuttavaa työtä. Tavoitteena ei pidä olla vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä, vaan järjestelmä, jossa suomalaiset pääsevät oikea-aikaiseen hoitoon ja säilyttävät terveet hampaat koko elämänsä ajan, Laiho ja Sarkomaa päättävät.