TIEDOTE: Metsäammattilaiset vaativat ennallistamissuunnitelmaan realismia – luonto ei hyödy suunnitelmasta, jota ei pystytä toteuttamaan

Metsäammattilaisten verkosto on jättänyt lausuntonsa luonnoksesta Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi ympäristöministeriölle ja maa- ja metsätalousministeriölle.

Verkosto pitää luonnon monimuotoisuuden vahvistamista tärkeänä ja suhtautuu myönteisesti siihen, että suunnitelmassa korostetaan vapaaehtoisuutta, kansallisten joustojen hyödyntämistä, valtion maiden ensisijaisuutta ja kustannustehokkuutta.

Suunnitelmassa on kuitenkin Metsäammattilaisten mukaan vielä vakavia puutteita.

Ennen päätöksiä on tiedettävä, mitä ne maksavat ja mitä niillä todella saavutetaan.

Metsäammattilaiset vaativat ennen suunnitelman hyväksymistä riippumatonta vaikutusarviointia. Arvioinnin tulee ulottua julkisia kustannuksia paljon laajemmalle: metsänomistajiin, puumarkkinoihin, investointeihin, työllisyyteen, vientiin, alueiden elinvoimaan, yritysten kilpailukykyyn ja Suomen huoltovarmuuteen.

Myös suunnitelman käytännön toteuttamiskelpoisuus on selvitettävä.

Jos ennallistamisen mittakaavaksi muodostuisi noin kolmannes Suomen maapinta-alasta eli noin 10 miljoonaa hehtaaria, Metsäammattilaisten laskelman mukaan työn toteuttaminen tavoiteajassa edellyttäisi kokonaisvaikutuksiltaan noin 44 000 työntekijän työpanosta heti.

Työntekijät, asiantuntijat, urakoitsijat ja koneet eivät synny tyhjästä. Ne ovat jo töissä metsätaloudessa, maanrakennuksessa ja muualla yhteiskunnassa.

Metsäammattilaiset vaativatkin, että ennallistamisen henkilöstö-, osaamis- ja kalustotarve selvitetään ennen kuin toimeenpanosta tehdään päätöksiä.

Hehtaarit eivät saa ratkaista – luonnon todellisen paranemisen pitää ratkaista

Verkosto esittää merkittävää muutosta myös ennallistamisen onnistumisen mittaamiseen.

Ennallistamisen onnistumista ei pitäisi arvioida ensisijaisesti sillä, kuinka monta hehtaaria on käsitelty. Ennen toimenpiteitä on määriteltävä elinympäristökohtaisesti tavoiteltava luonnon tila, mitattava lähtötilanne ja pystyttävä osoittamaan jälkikäteen, mitä luonnolle todella tapahtui.

Julkiset varat tulee suunnata kohteisiin, joissa saavutetaan suurin ekologinen hyöty mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Miljoonien hehtaarien käsittely ei ole itseisarvo. Luonnon tilan paraneminen on.

Luontotiedon pitää kestää tarkastelu

Ennallistamisen vaikutukset voivat ulottua yksittäisten metsänomistajien omaisuuteen ja metsien käyttömahdollisuuksiin. Siksi päätösten pohjana olevan luontotiedon laadulle on asetettava korkeat vaatimukset.

Metsäammattilaiset esittävät valtakunnallisesti yhdenmukaisia luontotyyppien määritelmiä ja inventointimenetelmiä, havaintojen dokumentointia, riippumatonta laadunvarmistusta sekä selkeitä menettelyjä virheellisen tiedon korjaamiseen.

Keskeneräiseen tai olennaisesti epävarmaan tietoon ei pidä perustaa ratkaisuja, joilla on merkittäviä taloudellisia tai yhteiskunnallisia seurauksia.

Talousmetsät ovat osa luontoratkaisua

Metsäammattilaiset haluavat suunnitelmaan nykyistä vahvemman tunnustuksen talousmetsissä jo tehtävälle luonnonhoidolle.

Säästöpuut, lahopuun lisääminen, sekapuustoisuus, lehtipuiden suosiminen, pienvesien suojavyöhykkeet, riistatiheiköt ja muut luonnonhoitotoimet vahvistavat monimuotoisuutta valtavalla pinta-alalla.

Suojelu, ennallistaminen ja talousmetsien luonnonhoito eivät ole toistensa kilpailijoita.

Ne ovat kolme toisiaan täydentävää työkalua saman tavoitteen saavuttamiseksi.

Metsäammattilaisten mukaan vapaaehtoisuutta kannattaa vahvistaa uusilla kannustimilla sen sijaan, että hyvästä luonnonhoidosta muodostuisi metsänomistajalle taloudellinen tai oikeudellinen riski.

Ennallistaminen onnistuu vain, jos ihmiset luottavat siihen

Lausunnon tärkein viesti tiivistyy luottamukseen.

Metsänomistajien, metsäammattilaisten ja yritysten on voitava luottaa siihen, että päätökset perustuvat laadukkaaseen tietoon, säännöt ovat ennakoitavia ja vapaaehtoisesta luonnonhoidosta ei seuraa myöhemmin kohtuuttomia rajoituksia tai menetyksiä.

Metsäammattilaiset esittävät, että ennallistamista toteutetaan vaiheittain. Tuloksia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia seurataan, tutkimustiedon lisääntyessä toimintaa muutetaan ja tehottomista tai haitallisista ratkaisuista voidaan luopua.

Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, metsätalous ja maanomistajien oikeudet eivät ole toistensa vastakohtia. Hyvin valmisteltuna ne voivat vahvistaa toisiaan.

Suomi voi onnistua ennallistamisessa, mutta siihen tarvitaan hehtaarien sijasta vaikuttavuutta, pakon sijasta kannustimia ja vastakkainasettelun sijasta metsänomistajien, tutkijoiden, viranomaisten, ympäristöjärjestöjen ja käytännön metsäammattilaisten yhteistyötä.

Lisätiedot:
Metsäammattilaisten verkosto
Metsäammattilaiset.fi