Kuinka paljon Suomi voi kriisissä tukeutua kansalaisjärjestöihin? Vaasan yliopisto johtaa valtakunnallista tutkimushanketta

Tutkimuksen toteuttaa konsortio, johon kuuluvat Vaasan yliopiston lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulu, VTT, Pellervon taloustutkimus PTT sekä Lapin yliopisto. Valtioneuvoston tilaamassa KAMUT-hankkeessa tarkastellaan kansalaisjärjestöjen roolia yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määriteltyjen tehtävien toteuttamisessa sekä suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisessa.

– Monet kansalaiset osallistuvat vapaaehtois- ja järjestötoimintaan esimerkiksi vapaa-ajan järjestöissä, työhön tai elinkeinoon liittyvien asioiden piirissä, sekä kriisivarautumiseen osallistuvissa järjestöissä. Kansalaisjärjestöt ovat olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, sanoo tutkimushankkeen johtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta.

Tutkimuksessa selvitetään erityisesti, millaisissa tilanteissa kansalaisjärjestöt voivat tukea yhteiskuntaa ja viranomaisia sekä millaiset tekijät vaikuttavat niiden toimintakykyyn kriiseissä. Lisäksi arvioidaan järjestöjen kriisivarautumiselle tuottaman tuen taloudellista arvoa. Tuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnan varautumisen ja kriisinhallinnan kehittämisessä.

– Kansalaisjärjestöjen kyky tukea yhteiskuntaa ja viranomaisia häiriö- ja poikkeusoloissa riippuu monista tekijöistä, kuten järjestöjen perustehtävistä, maantieteellisestä toiminta-alueesta sekä järjestöaktiivien saatavuudesta kriisitilanteissa. Tämän kompleksisen kokonaisuuden arviointi edellyttää monitieteistä lähestymistapaa, toteaa Vaasan yliopiston tutkijatohtori Ville-Pekka Niskanen.

Tutkimus perustuu dokumenttianalyysiin, järjestöjen ja valtionhallinnon toimijoiden haastatteluihin sekä työpajoihin ja kyselyyn. Monitieteisessä hankkeessa toteutetaan myös oikeudellinen tarkastelu, joka selventää perustuslain sallimia mahdollisuuksia ja reunaehtoja kansalaisjärjestöjen osallistumiseen yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseen.

Lisäksi hankkeessa arvioidaan järjestöjen yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan liittyvien tehtävien taloudellista arvoa sekä ennakoidaan systeemidynaamisen mallinnuksen avulla järjestöjen käytettävyyttä erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa.

Vaasan yliopistosta hankkeessa mukana ovat tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, tutkijatohtori Ville-Pekka Niskanen, projektipäällikkö Urho Lintinen sekä dosentti Harriet Lonka. Vuoden mittainen hanke alkoi kesäkuussa 2026 ja päättyy kesäkuussa 2027. Hankkeen tilaaja on valtioneuvoston kanslia.