Seminaari: Alustatyö, sen yhdistäminen muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa
28.8.2026 15:21:51 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Kutsu
Mitä alustatyö Suomessa on, ketkä sitä tekevät ja miten se vaikuttaa toimeentuloon ja työuriin? Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimushankkeen päätösseminaarissa esitellään uutta tutkimustietoa alustatyöntekijöiden työmarkkina-asemasta, tuloista ja työn yhdistämisestä muuhun työhön.
Mitä alustatyö Suomessa oikeastaan on, ketkä sitä tekevät ja miten se kytkeytyy työuriin, toimeentuloon ja yrittäjyyteen?
Lämpimästi tervetuloa Laboren ja Eläketurvakeskuksen järjestämään Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa -tutkimushankkeen päätösseminaariin maanantaina 28.9. klo 13–14.30 Helsingin yliopiston Tiedekulman Fönsteriin (Yliopistonkatu 4, Helsinki).
Digitaaliset alustat ovat viime vuosina muuttaneet työn tekemisen tapoja ja luoneet uusia mahdollisuuksia yhdistää työtä, yrittäjyyttä, opiskelua ja muita toimeentulon lähteitä. Samalla alustatyö on herättänyt keskustelua työntekijöiden asemasta, sosiaaliturvasta, työehdoista ja työmarkkinoiden muutoksesta.
Tutkimushankkeessa on ensimmäistä kertaa yhdistetty kansallisesti edustavaa kyselyaineistoa ja rekisteritietoja alustatyöntekijöiden toimeentulon, työmarkkina-aseman ja työurien tarkasteluun Suomessa. Tutkimusesitysten jälkeen käydään paneelikeskustelu, jossa työelämän ja alustatalouden asiantuntijat pohtivat tutkimustulosten merkitystä työn tulevaisuudelle, sääntelylle, yrityksille ja työntekijöille.
Aika: maanantaina 28.9. klo 13–14.30
Paikka: Tiedekulma, Fönster (1. kerros), Yliopistonkatu 4, Helsinki
Ilmoittaudu tästä!
Seminaarin ohjelma:
Hankkeen ja loppuraportin yleisesittely, Merja Kauhanen, Labore
Hankkeen tarkempien tulosten esittely:
- Alustatyön taustatekijät, heterogeenisuus ja usean työn tekeminen, Merja Kauhanen, Labore
- Alustatyöntekijöiden tulot ja työllisyys, Aart-Jan Riekhoff ja Susanna Sten-Gahmberg, Eläketurvakeskus
Paneelikeskustelu:
- Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos
- Liisa Hanén, Mikro- ja yksinyrittäjät ry
- Olli Koski, Wolt
- Annika Rönni-Sällinen, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Tilaisuuden juontaa Elina Päivinen, Eläketurvakeskus
Ilmoittaudu seminaariin tästä 11.9. mennessä. Paikkoja on rajoitetusti. Seminaariin ei ole etäosallistumismahdollisuutta. Ilmoittautumisen yhteydessä voit tilata sähköpostitse vahvistuksen ilmoittautumisestasi.
Tervetuloa!
Tutkimushanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Saatavuusharkinnan poisto lisäsi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää Pohjois-Karjalassa9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Karjalassa toteutettu saatavuusharkinnan väliaikainen poisto kasvatti ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrää 14 prosentilla. Vaikutukset keskittyivät kaupunkeihin, matalapalkkaisiin ammatteihin ja keskikokoisiin sekä kaikkein suurimpiin toimipaikkoihin. Laajempia maakunta- tai kuntatason vaikutuksia ei juuri keskipitkällä aikavälillä havaittu.
Laskelma ei ole ehdotus – mitä tutkimuslaitos tekee ja mitä se ei tee7.9.2026 15:33:32 EEST | Blogi
Tutkimuslaitos laskee, mitä eri politiikkavaihtoehdoista seuraisi. Se ei kerro, mikä niistä pitäisi valita. Viime viikon eläkekattokeskustelu osoitti, ettei tämä ero ole kaikille selvä – siksi kirjoitan nyt auki, mitä Labore tekee, kuka sen rahoittaa ja miksi laitoksen julkaisuihin ilmestyy jatkossa maininta, jonka pitäisi olla itsestään selvää. Muuten, tässä kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia ja edustavat laitoksen kantaa.
Blogi: Kuinka paljon Suomi voisi säästää rajoittamalla suuria eläkkeitä?3.9.2026 06:53:38 EEST | Blogi
Suomessa työeläkkeille ei ole ylärajaa. Kuinka paljon julkinen talous voisi säästää, jos kaikkein suurimpia eläkkeitä rajoitettaisiin? Laboren erikoistutkija Lauro Carnicelli tarkastelee Eläketurvakeskuksen tilastojen avulla erilaisten eläkekattojen vaikutuksia ja arvioi, että jo verrattain korkea katto voisi tuottaa yli sadan miljoonan euron vuotuiset nettosäästöt.
Naiskansanedustajien puhe eriytyi mieskansanedustajista naisten edustuksen kasvaessa 1960-luvulla2.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Naisten määrän kasvu eduskunnassa ei muuttanut vain sitä, ketkä tekivät politiikkaa, vaan se korreloi myös naiskansanedustajien poliittisen puheen sisällön muutoksen kanssa. European Journal of Political Economy -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus tarkastelee naisten ja miesten eduskuntapuheita seitsemän vuosikymmenen ajalta. Tulosten mukaan naiskansanedustajat ovat koko tarkastelujakson ajan puhuneet tilastollisesti mitattuna eri tavoin kuin miehet, mutta erot kasvoivat erityisesti 1960-luvulla, jolloin naisten osuus kansanedustajista ylitti noin 10–20 prosenttia. Tämän jälkeen erot eivät enää kasvaneet naisten osuuden lisääntymisestä huolimatta.
Kuluttajien luottamuskuilut ovat kasvun hiljainen jarru31.8.2026 12:16:31 EEST | Blogi
Keskimääräinen kuluttajaluottamus on vihdoin palannut pitkän ajan keskimääräiselle tasolle. Keskiarvo kuitenkin kätkee alleen poikkeuksellisen voimakkaan eriytymisen: hyvätuloisten luottamus on toipunut, pienituloisimpien ei, ja nuorten perinteinen luottamusetu on lähes kadonnut. Kansainvälinen vertailu tekee kuvasta vielä kiinnostavamman – sama ilmiö näkyy Ruotsissa, mutta ei juuri muualla Euroopassa. Luottamuskuilut eivät ole vain jakaumakysymys, vaan hiljainen kasvujarru: ne heikentävät kysyntää nyt ja investointeja vuosien päähän tulevaisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme