Yliopistoyhteisö avasi lukuvuoden 2026–2027
1.9.2026 16:15:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston lukuvuoden 2026–2027 avajaisjuhlaa vietettiin yliopiston päärakennuksessa 1.9.2026. Juhlassa kuultiin rehtori Marjo Kaartisen avajaispuhe, jossa hän käsitteli tieteen ja yliopistojen kohtaamia haasteita, tieteen riippumattomuutta ja vaikuttavuutta sekä luottamusta tieteeseen. Avajaispäivänä jaettiin myös vuoden opettajan ja ohjaajan tunnustukset sekä väitöskirjapalkinnot.

Turun yliopiston yliopistoyhteisö kokoontui avaamaan lukuvuotta 2026–2027 avajaiskarnevaaleille ja avajaisjuhlaan tiistaina 1.9.2026.
Rehtori Marjo Kaartinen käsitteli avajaispuheessaan tieteen ja yliopistojen kohtaamia haasteita, tieteen riippumattomuutta ja vaikuttavuutta sekä luottamusta tieteeseen.
– Koko yliopistoyhteisömme olemassaolo perustuu tieteeseen. Emme voi olla ottamatta huomioon eri puolilla maailmaa jylläävää kehitystä: tutkittu tieto, tiede, tutkijat ja yliopistot kohtaavat vakavia haasteita. Yliopiston, yliopistoyhteisön sekä laajemmin sidosryhmiemme on pysähdyttävä tämän vakavan asian äärelle, Kaartinen sanoi puheessaan.
Kaartinen sanoi pohtineensa paljon sitä, miksi tiede on vastaiskujen kohteena.
– Olemme jo tiellä, jossa käsitys tieteestä ja sen roolista hämärtyy. Tieteen vapaus on myös haluttu ymmärtää väärin, ja vapauden käsite on muuttamassa merkityksiään negatiiviseen suuntaan. Voisimme puhua enemmän tieteen riippumattomuudesta. Tiede on kriittistä, tiede on järjestelmällistä, tiede on itseään korjaavaa. Tiede ei taivu: tieteellä on jaetut periaatteet, jotka eivät muutu rahoittajan, tilaajan tai poliittisten tavoitteiden mukaan.
Kaartinen korosti puheessaan, että suomalaisilla on tutkitusti korkea luottamus tieteeseen.
– Haasteiden äärellä me valitsemme luottaa siihen, että suomalaiset uskovat tieteeseen edelleenkin. Varuillaan on kuitenkin oltava, sillä mentaalisia maisemia rakennetaan salakavalilla tavoilla.
Kaartinen muistutti, että tiede ei ole vihollinen.
– Monitieteisessä yliopistossamme tehtävä tutkimus vaikuttaa ihmisten elämään monin tavoin ja usein niin tiiviisti osana arkea, ettei tieteen jokapäiväistä merkitystä tule välttämättä ajateltua. Tieteellä on valtava merkitys myös Suomen tulevaisuudelle. Yliopistot tuottavat uutta tietoa, ymmärrystä ja osaamista, joiden varaan demokratia, turvallisuus, sivistys, kestävä talous ja yhteiskunnan uusiutuminen rakentuvat.
> Lue rehtori Kaartisen puheeseen perustuva kirjoitus
Avajaispäivänä palkittiin yliopistolaisia
Turun yliopistossa on jaettu vuoden opettaja -tunnustusta vuodesta 1994 lähtien. Vuoden ohjaaja on valittu vuodesta 2023 saakka. Vuoden opettaja ja ohjaaja palkitaan perinteisesti lukuvuoden avajaispäivänä.
Vuoden 2026 opettajiksi valittiin yliopistonlehtori Oskar Laaksonen bioteknologian laitokselta ja yliopisto-opettaja Sanni Salonen sosiaalitieteiden laitokselta. Vuoden ohjaajiksi 2026 valittiin suunnittelija Maria Henninen koulutuksen toimialalta ja yliopistonlehtori Tiina Lintunen filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitokselta.
Avajaisjuhlassa jaettiin Turun Suomalaisen Yliopistoseuran väitöskirjapalkinnot. Yliopistoseura jakoi väitöskirjapalkinnot viime lukuvuoden aikana valmistuneille väitöskirjoille, joiden taso on poikkeuksellisen korkea.
Väitöskirjapalkinnon saivat terveystieteiden tohtori Pere Bosch-Barceló (hoitotiede, lääketieteellinen tiedekunta) väitöskirjastaan The Efficacy of a Gamified Virtual Reality Environment combined with tDCS in Treadmill Based Gait Rehabilitation for Parkinson’s Disease, filosofian tohtori Vadzim Krautsou (tähtitiede, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) väitöskirjastaan Polarized Radiation from Accreting Black Holes in X-ray Binaries, tekniikan tohtori Natasha Skult (tietojenkäsittelytiede, teknillinen tiedekunta) väitöskirjastaan Interactive Storytelling with Quantum Computing sekä filosofian tohtori Noora Viljamaa (Suomen historia, humanistinen tiedekunta) väitöskirjastaan Eletty huono-osaisuus syntyperältään aviottomien lasten elämänkuluissa 1800-luvun Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anne PaasiviestintäjohtajaTurun yliopisto
Puh:+358 40 735 4858anne.paasi@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/anne-paasiKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Muinais-DNA paljastaa keskiaikaisen muuttoliikkeen Ruotsista Suomeen15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että Lounais-Suomen rannikon ja sisämaan asukkaiden geneettinen perimä eriytyi varhaiskeskiajan jälkeen Ruotsista suuntautuneen muuttoliikkeen myötä. Samalla tulokset osoittavat, että Suomen alue oli jo viikinkiajalla tiiviisti kytkeytynyt Itämeren kansainvälisiin verkostoihin.
Merimerkit-tapahtuma tuo meriteollisuuden toimijat yhteen Raumalle ja Poriin 16.–17. syyskuuta – katse kestävään kasvuun ja uusiin yhteistyömahdollisuuksiin14.9.2026 13:26:06 EEST | Tiedote
Meriteollisuuden tulevaisuus, vastuullisuus, osaajatarpeet ja uudet yhteistyömahdollisuudet ovat keskiössä Raumalla ja Porissa 16.–17. syyskuuta järjestettävässä Merimerkit-tapahtumassa.
Mikä on riittävää huolellisuutta? Uusi tutkimus tarkastelee yritysten rikosoikeudellisen vastuun rajoja14.9.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rikoslain mukaan yhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen toiminnassa ei ole noudatettu riittävää huolellisuutta. Sitä ei ole kuitenkaan määritelty, mitä huolellisuus käytännössä edellyttää. Väitöskirjatutkija Heikki Jaatinen on tarkastellut, missä yritysten rikosoikeudellisen vastuun rajat menevät.
Ksenonin hengittäminen vähentää aivojen harmaan aineen tilavuuden alenemaa sydänpysähdyksen jälkeen14.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa verrattiin kammiovärinästä elvytettyjen sydänpysähdyspotilaiden tehohoitoa hengitettävän ksenonin ja kehon lämpötilan hallinnan yhdistelmällä pelkkään lämpötilan hallintaan. Tulokset viittaavat siihen, että hengitettävä jalokaasu ksenon saattaa suojata hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta erityisesti muistitoiminnoille keskeisiä aivojen harmaan aineen alueita.
Distansarbete ökar sömnen och minskar rörelsen – upp till 45 minuter mer stillasittande11.9.2026 08:59:11 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning från Åbo universitet sover man lite mer på distansarbetsdagar, men samtidigt sitter man mer och rör sig mindre än under arbetsdagar på kontoret.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme