Kansanedustaja Mari Holopainen: Erillistä datakeskustukea ei tarvita – datakeskusten tukemisen sijaan hallituksen pitää varmistaa, että investoinnit vahvistavat Suomen ja EU:n tekoälytaloutta

– Hallitus on kiistellyt erillisen datakeskustuen tarpeesta jo pitkään. Suomeen pyritään houkuttelemaan datakeskuksia julkisella tuella, vaikka maalla on jo valmiiksi useita vahvoja kilpailuetuja, kuten viileä ilmasto, puhdasta sähköä, vakaa sähköverkko ja turvallinen toimintaympäristö. Jatkoa datakeskustuelle, jota ei tarvita, on tiukassa taloustilanteessa esittänyt erityisesti kokoomus, Holopainen ihmettelee.

– On erikoista, että hallitus käyttää näin paljon energiaa erillisen datakeskustuen puolustamiseen tilanteessa, jossa investointeja on tulossa Suomeen muutenkin. Hallituksen huomio kiinnittyy liikaa investointien määrään eikä siihen, millaista pitkäaikaista arvonlisää ne Suomeen jättävät. Ruotsi johtaa tällä hetkellä Pohjoismaiden kilpailua tekoälypohjaisista startup-yrityksistä ja niihin kohdistuvista investoinneista, Holopainen sanoo.

Holopaisen mukaan erillisen datakeskustuen sijaan hallituksen pitäisi keskittyä siihen, millaisia datakeskuksia Suomeen halutaan ja miten niiden nopeasti kasvava sähkönkulutus sovitetaan osaksi Suomen energiajärjestelmää.

– Hallituksen omassa vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni datakeskustuesta kesäkuussa todetaan, ettei valtiovarainministeriö pysty todentamaan, että suunniteltu datakeskustuki tuottaisi Suomelle pitkällä aikavälillä hyötyjä. Silloin on syytä kysyä, miksi tällaista tukea ylipäätään tarvitaan. Julkisille varoille on tuottavampiakin käyttökohteita.

Suomeen on jo suunnitteilla valtava määrä datakeskusinvestointeja. Samalla niiden sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina.

– Olennaista ei ole haalia Suomeen mahdollisimman paljon datakeskuksia, vaan saada korkean lisäarvon investointeja. Datakeskusten pitää pystyä joustamaan sähkönkäytössään, hyödyntämään hukkalämpöä, vahvistamaan sähköjärjestelmää ja kytkeytymään suomalaiseen tutkimukseen, innovaatioihin ja yritystoimintaan.

Holopaisen mukaan hallituksen politiikassa on selvä ristiriita. Suomeen pyritään houkuttelemaan investointeja, joiden välitön hyöty painottuu rakentamiseen, mutta samaan aikaan tekoälyn käyttöönottoa, kaupallistamista ja innovaatioita tukevaa politiikkaa ei ole vahvistettu riittävästi.

– Rakennusinvestointi piristää taloutta hetkellisesti. Suomen pitkän aikavälin kasvu syntyy kuitenkin siitä, millaista uutta liiketoimintaa, osaamista ja tuottavuutta niiden ympärille syntyy. Jos keskitymme vain palvelinkapasiteetin sijaintimaana olemiseen, vaarana on, että jäämme arvoketjun alapäähän.

Holopainen muistuttaa, että Suomella on jo vahva asema EU:n tekoälystrategian toimeenpanossa. Suomessa toimii useita keskeisiä eurooppalaisia tekoälyrakenteita, kuten LUMI AI Factory, eurooppalaiset digitaaliset innovaatiokeskittymät, tekoälyn testausympäristöt, osaamisverkostot ja sääntelyhiekkalaatikot. Lisäksi Suomessa on korkeatasoista tekoälytutkimusta ja kasvavaa laskentainfrastruktuuria.

– Tässä on hallituksen toinen puusilmäinen kohta. Suomeen on saatu merkittäviä eurooppalaisia tekoälyrakenteita ja osaamista, mutta niiden kansallinen hyödyntäminen ei ole saanut vastaavaa poliittista painoarvoa. Hallituksen pitäisi käyttää enemmän voimaa siihen, että nämä resurssit saadaan yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin käyttöön.

Holopaisen mukaan tekoälypolitiikkaa ei pidä tarkastella erillään energia- ja talouspolitiikasta.

– Suomen pitäisi nyt päättää, miten datakeskusten sähkönkulutus, uusi puhdas sähköntuotanto, kulutusjousto ja tekoälyinvestoinnit sovitetaan yhteen. Yhtälö ei ole helppo. Suomeen rakennettavan laskentakapasiteetin pitää hyödyttää myös kotimaisia yrityksiä, tutkimusta ja julkista sektoria eikä vain kansainvälisten teknologiayhtiöiden liiketoimintaa.
Samalla tekoälyinfrastruktuurin kasvun on Holopaisen mukaan oltava sekä sosiaalisesti kestävää että digitaalisen itsenäisyyden ja luonnon kannalta harkittua.

– Tekoälyn tuottavuusloikka ei synny vain nykyisten prosessien tehostamisesta. Tarvitsemme uusia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja. Hyötyjen pitää ulottua myös mikro- ja pk-yrityksiin, yrittäjiin ja julkiselle sektorille. Muuten Suomessa rakennetaan infrastruktuuria, mutta muut korjaavat suurimman taloudellisen hyödyn.

Holopaisen mukaan Suomen vahvuuksia, puhdasta sähköä, vakaata yhteiskuntaa, vahvaa teknologiaosaamista ja korkeatasoista tekoälytutkimusta, pitäisi käyttää korkean arvon investointien houkuttelemiseen sen sijaan, että kilpailu perustuu ensisijaisesti julkisiin tukiin.

– Datakeskukset voivat olla hyödyllisiä, mutta kaikki datakeskukset eivät ole Suomelle yhtä arvokkaita. Hallituksen tehtävä ei ole maksaa siitä, että sähköä kulutetaan Suomessa, vaan rakentaa politiikkaa, jolla energia, datakeskukset ja tekoäly synnyttävät mahdollisimman paljon uutta arvonluontia, osaamista ja hyvinvointia Suomeen.