Kokoomuksen Vestman: Siirtolinjojen rakentamisesta uusi korvaus maanomistajille takaamaan puhtaan siirtymän hyväksyttävyyden

Kokoomuksen kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Heikki Vestman esittää tänään julkaistun selvityksen perusteella uuden hyväksyttävyyskorvauksen maksamista maanomistajille siirtolinjojen alle jäävistä maa-alueista.

Oikeusministeriön selvityksessä pidetään mahdollisena korvausmallia, jossa maanomistajalle maksettaisiin markkinahintaisen lunastuskorvauksen lisäksi erillistä hyvityskorvausta esimerkiksi 20 vuoden ajan. Maksun suuruus määräytyisi kiinteistölle sijoittuvan voimajohdon pituuden perusteella.

Selvityksen esiin nostama korvaus täydentäisi elokuussa 2025 voimaan tullutta maanomistajien asemaa parantanutta lunastuslain uudistusta.

”Suomen sähköverkkoa rakennetaan ja vahvistetaan nyt ennätysvauhdilla. Investoinnit ovat välttämättömiä yhteiskunnan sähköistyessä ja puhtaan siirtymän edetessä, mutta ne myös haittaavat ja rasittavat maaomistajien oikeuksia. Sähkölinjat pitää suunnitella ja rakentaa minimoimalla haitat maanomistajille. Tämän lisäksi maanomistajille pitää tarjota nykyistä parempi korvaus rasituksesta ja huolehtia, että hankkeiden hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisemmin. Lunastuskorvauksen rinnalle tarvitaan uusi hyväksyttävyyskorvaus maanomistajille”, Vestman aloittaa.

Vestmanin mukaan kertaluonteinen lunastuskorvaus, vaikkakin lunastuslain uudistuksella korotettu, ei riitä kattamaan voimajohdon hyväksyttävyyttä maanomistajien silmissä, koska siirtolinjojen haitat ovat moninaiset. Lunastuskorvauksen rinnalle onkin valmisteltava ns. ”siirtolinjojen hyväksyttävyysmaksu”.

”On ensiarvoisen tärkeää, että maanomistaja saa lunastuskorvauksen lisäksi reilun hyvityksen voimajohdon aiheuttamasta pysyvästä rasituksesta. Selvityksessä esiin nostettu pitkäaikainen ja määrältään vakioitu hyväksyttävyyskorvaus vastaisi juuri tähän ongelmaan ja parantaisi maanomistajan asemaa. Se edesauttaisi siten myös puhtaan siirtymän hyväksyttävyyttä”, Vestman toteaa.

Voimajohtoalueen arvon määrittäminen on usein vaikeaa. Lunastettava alue on tyypillisesti pitkä ja kapea metsäalue. Johtoalue voi myös jakaa kiinteistön osiin, vaikeuttaa sen käyttöä ja alentaa jäljelle jäävän omaisuuden arvoa.

”Maanomistajalle aiheutuvaa menetystä ei siksi monesti aukottomasti arvioida perinteisillä lunastusmenettelyissä käytettävillä arviointimalleilla. Jo lunastuslain eduskuntakäsittelyssä oli selvää, että sääntelyä on täydennettävä. Esimerkiksi Australiassa vastaavanlainen lunastuskorvauksesta erillinen, määrältään kiinteä hyväksyttävyysmaksu on käytössä”, Vestman sanoo.

Vestmanin mukaan selvitys antaa tarvittavan pohjan lainsäädännön jatkovalmistelulle.

”Selvityksen mukaan erillinen hyväksyttävyysmaksu on oikeudellisesti mahdollinen. Oikeusministeriön onkin käynnistettävä lainvalmistelu viipymättä ja tuotava esitys eduskunnan käsiteltäväksi. Kokoomukselle maaomistajan oikeudet ovat ensiarvoisen tärkeitä”, Vestman päättää.