Maahan muuttaneet äidit vähentäneet kotihoidon tuen käyttöä

Ulkomailla syntyneet äidit eivät käytä kotihoidon tukea aivan yhtä yleisesti kuin Suomessa syntyneet äidit, mutta ulkomailla syntyneet käyttävät pidempiä jaksoja, osoittaa Kelan tuore tutkimus. Vuonna 2021 lapsen saaneista ulkomailla syntyneistä äideistä 80 prosenttia ja Suomessa syntyneistä äideistä 83 prosenttia käytti kotihoidon tukea ennen lapsen kolmivuotispäivää.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten yleisesti ja pitkään 2015–2021 syntyneiden lasten vanhemmat käyttivät kotihoidon tukea. Tuen käyttöä tarkasteltiin sekä äideillä että isillä synnyinmaaryhmäkohtaisesti, ja äideillä lisäksi tuloluokittain ja koulutuksen mukaan.

Kotihoidon tuen käyttö on viime vuosina vähentynyt sekä Suomessa että ulkomailla syntyneiden äitien keskuudessa. Tukijaksot ovat myös lyhentyneet: Tukea käyttäneillä, Suomessa syntyneillä äideillä keskimäärin 13 kuukaudesta 10 kuukauteen ja ulkomailla syntyneillä äideillä 16 kuukaudesta 13 kuukauteen.

– Kotihoidon tuen käyttö liitetään usein julkisessa keskustelussa etenkin maahan muuttaneisiin äiteihin. Tutkimuksemme osoittaa, että kuva on osin väärä. Tuen käyttö on myös vähentynyt ja tukijaksot lyhentyneet kaikissa ulkomailla syntyneiden äitien ryhmissä, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen.

Lähtömaiden välillä on eroja

Ulkomailla syntyneiden äitien välillä on synnyinmaaryhmittäisiä eroja sekä kotihoidon tuen käytön yleisyydessä että tukijaksojen pituudessa. Yleisintä kotihoidon tuen käyttö oli pakolaisten lähtömaissa syntyneillä äideillä ja vähäisintä Amerikassa, Australiassa tai Oseanian alueella syntyneillä äideillä. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kaikissa maaryhmissä.

Kotihoidon tuen jaksot olivat myös pisimpiä pakolaisten lähtömaissa syntyneillä, tukea käyttäneillä äideillä. He hoitivat 2021 syntyneitä lapsia kotihoidon tuella keskimäärin 14,5 kuukautta. Ulkomailla syntyneiden ryhmässä tukijaksot olivat lyhyimpiä Itä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa tai Oseaniassa syntyneillä äideillä, joilla tukijakson pituus oli keskimäärin 11,5 kuukautta.

Tukijaksojen pituus on lyhentynyt kaikissa maaryhmissä. Vuosina 2015 ja 2021 lapsen saaneiden välillä tuen keskimääräinen kesto väheni noin 2–3 kuukautta riippuen maaryhmästä.

Tulotaso ja koulutus selittävät osan eroista

Pienituloisimmat ja vähiten koulutetut äidit käyttivät kotihoidon tukea pääosin yhtä yleisesti riippumatta siitä, olivatko syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Poikkeuksena tähän pienituloiset ja matalimmin koulutetutkin Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa tai Oseaniassa syntyneet äidit käyttivät tukea selvästi harvinaisemmin kuin muut äidit.

Korkeammissa tulo- ja koulutusryhmissä kuva muuttuu. Suomessa syntyneiden äitien keskuudessa kotihoidon tuen käyttö vähenee tulojen kasvaessa selvästi vähemmän kuin ulkomailla syntyneiden äitien keskuudessa. Korkeakoulutetut ja vähintään keskituloiset Suomessa syntyneet äidit käyttävät tukea yleisemmin kuin minkään ulkomailla syntyneen ryhmän äidit vastaavalla koulutuksella tai tuloilla.

Sen sijaan ulkomailla syntyneet kotihoidon tukea käyttäneet äidit käyttivät tukea kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä pidempään kuin vastaavat Suomessa syntyneet äidit.

Erot koulutus- ja tulotasojen välillä ovat suurempia kuin erot synnyinmaiden välillä saman koulutus- tai tuloryhmän sisällä.

– Hoivaihanteet näyttävät ohjaavan myös suurituloisia ja korkeasti koulutettuja Suomessa syntyneitä äitejä kotihoidon tuelle. Ulkomailla syntyneet äidit eivät välttämättä jaa samaa ajatusmallia kotihoidon paremmuudesta varhaiskasvatukseen verrattuna. Toisaalta joistakin maista tulleiden perinteisemmät näkemykset sukupuolten työnjaosta voivat ohjata äitejä kotiin, sanoo Miettinen.

Lisätietoa

Miettinen, A., & Saarikallio, M. (2026). Kotihoidon tuen käyttö Suomessa ja ulkomailla syntyneillä vanhemmilla (Raportteja 13). Kela. URN:ISBN:978-952-284-241-1.