Kokoomuksen lääkärikansanedustajat: Esteettisten hoitojen sääntelyä ei voi enää lykätä

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ei-lääketieteellisin perustein annettaviin esteettisiin hoitoihin liittyvä lainsäädäntötarve selvitetään potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Asia ei ole edennyt. Lääkärikansanedustajat vaativat, että sääntelyä ei enää lykätä.

– Kun ihmisen kehoon kajotaan, kyse ei ole vain kauneudenhoidosta. Toimenpiteisiin voi liittyä vakaviakin terveysriskejä. Siksi pitää olla selvää, kuka saa tehdä mitäkin, millaisella osaamisella ja kuka kantaa vastuun, jos jokin menee pieleen, Valtola sanoo.

Väyrysen mukaan sääntelyä valmisteltaessa on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan esteettiset ja muut lääketieteellisesti perustelemattomat toimenpiteet sekä terveydenhuollossa asianmukaisesti tehtävä kirurgia.

– Esteettisen kirurgian, pistoshoitojen ja uskomushoitojen villi länsi pitää perata huolella ja nopeasti. Ongelma ei ole se, että yleislääkäri tekee kirurgisen toimenpiteen. Niitä tehdään terveydenhuollossa päivittäin ja kirurgisten toimenpiteiden kirjo ulottuu yksinkertaisista luomenpoistoista huomattavasti vaativampiin toimenpiteisiin. Olennaista on tekijän riittävä osaaminen, yksikön valmius hoitaa komplikaatiot ja viranomaisten mahdollisuus puuttua vaaralliseen toimintaan, Väyrynen sanoo.

Castrén muistuttaa, että nopeasti kasvaneita esteettisiä palveluita markkinoidaan näkyvästi myös sosiaalisessa mediassa.

– Halpa hinta ei saa tarkoittaa halvempaa potilasturvallisuutta. Tavalliselta ihmiseltä ei voi edellyttää lääketieteellistä osaamista sen arvioimiseksi, onko tekijällä riittävä koulutus tai pystytäänkö komplikaatioihin reagoimaan asianmukaisesti. Vastuu turvallisuudesta ei voi olla asiakkaalla, Castrén sanoo.

Edustajat muistuttavat, että yksityisessä esteettisessä hoidossa syntyneiden vakavien komplikaatioiden hoito voi päätyä julkiselle terveydenhuollolle.

– Ei ole kestävää, jos toiminnan tuotot jäävät yksityiselle toimijalle, mutta puutteellisen toiminnan seuraukset ja kustannukset yhteiskunnan kannettaviksi. Siksi pelisääntöjen pitää olla kunnossa, Väyrynen sanoo.

Kolmikko vaatii myös viranomaisille riittäviä keinoja puuttua turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.

– Valvonnalla pitää olla hampaita. Jos toiminnassa havaitaan vakavia puutteita, toimintaa ei pidä voida jatkaa käytännössä entiseen tapaan vain uuden yrityksen tai klinikan nimissä, Valtola sanoo.

– Sääntelyn puutteet on tunnistettu jo pitkään ja asia on kirjattu hallitusohjelmaan. Nyt ministeri Rydmanilta tarvitaan ryhtiliike: mitä tehdään ja milloin? Selvityksen lopputuloksen pitää näkyä ihmisten turvallisuudessa, Valtola, Castrén ja Väyrynen sanovat.