Kokoomuksen Risikko: Kotimainen ruoantuotanto on osa Suomen turvallisuutta

– Ruoka on myös turvallisuuskysymys. Suomessa on kaikissa oloissa pystyttävä turvaamaan ihmisille riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa. Siksi tarvitsemme vahvaa kotimaista maataloutta ja toimintakykyistä elintarvikeketjua, Risikko sanoo.

Risikon mukaan suomalainen maatalous pystyy normaalioloissa vastaamaan kuluttajien tarpeisiin hyvin. Tuotantokyvystä on kuitenkin huolehdittava myös kriisien varalta.

– Kotimaisen ruoantuotannon osaaminen ja resurssit on säilytettävä sellaisella tasolla, että tuotantoa voidaan tarvittaessa lisätä. Kriisissä emme voi rakentaa ruokaturvaamme sen varaan, että ruokaa tai tuotantopanoksia saadaan maailmalta entiseen tapaan, Risikko sanoo.

Petteri Orpon hallitus on vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta turvannut suomalaisen ruoantuotannon edellytyksiä. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata. Syksyn budjettiriihessä sovittiin lisäksi käyttämättä jääneiden tukikauden varojen kohdentamisesta ruoantuotannon tukemiseen ja kriisien aiheuttamien kustannusnousujen kompensoimiseen. Hallitus on myös korottanut maatalouden energiaveronpalautusta.

Risikko muistuttaa, ettei ruokaturvassa ole kyse vain maatiloista. Myös kuljetusten, energiantuotannon, infrastruktuurin ja tuotantopanosten saatavuuden on toimittava kaikissa oloissa.

– Kotimainen maatalous tarvitsee esimerkiksi lannoitteita ja polttoaineita. Siksi myös riippuvuuksia ulkomaisista tuotantopanoksista on vähennettävä. Budjettiriihessä käynnistetty selvitys ammoniakin kotimaisen tuotannon lisäämisestä on tästä hyvä esimerkki. Suomella on hyvät mahdollisuudet tuottaa fossiilivapaata ammoniakkia vedystä, Risikko sanoo.

Hallitus vahvistaa myös alkutuottajien asemaa päivittämällä elintarvikemarkkinalainsäädäntöä ja tasapainottamalla neuvotteluvoimaa elintarvikeketjussa. Finnvera-uudistuksen yhteydessä mahdollistetaan lisäksi maatalouden rahoitus.

Risikon mukaan ruokahuolto on hyvä esimerkki suomalaisesta kokonaisturvallisuudesta, jossa viranomaiset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset rakentavat turvallisuuden yhdessä.

– Viisas varautuu silloin, kun kriisi ei vielä ole päällä. Suomen on pidettävä huolta siitä, että meillä on myös tulevaisuudessa omaa ruoantuotantoa, osaavia viljelijöitä ja toimiva ruokaketju. Kotimainen ruoka ei ole vain elinkeino- tai maatalouspolitiikkaa. Se on osa Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta, Risikko sanoo.

Tänä viikonloppuna vietettävä valtakunnallinen Lähiruokapäivä juhlii 10-vuotista taivaltaan. Yli 350 maatilaa, yritystä ja muuta maaseudun toimijaa eri puolilla Suomea avaa ovensa yleisölle ja tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaisen ruoan alkuperään ja sen tuottajiin.

Lähiruokapäivän kohteisiin voi tutustua osoitteessa lahiruokapaiva.fi.