Etla ennustaa: kasvukäänne vahvistuu ja investointihanat aukeavat

Etlan ennuste tiivistettynä

• Talouskasvu vahvistuu 1,7 prosenttiin tänä vuonna viennin, investointien ja yksityisen kulutuksen vetämänä. Ensi vuodelle Etla ennustaa 1,9 prosentin kasvua ja vuonna 2028 bkt:n ennustetaan kasvavan 1,4 prosenttia.
• Tavaravienti yltää uusiin ennätyksiin. Suomen viennin kasvuksi arvioidaan 3,7 prosenttia tänä vuonna ja kolme prosenttia ensi vuonna.
• Investoinnit kasvavat laaja-alaisesti koko ennustejaksolla 2026–2028. Julkiset investoinnit lisääntyvät tänä vuonna yksityisiä nopeammin monitoimihävittäjien ansiosta, ensi vuonna investointeja vauhdittavat mm. Googlen ilmoittamat datakeskukset. Tänä vuonna investoinnit kasvavat 5,4 prosenttia ja ensi vuonna yli 9 prosenttia.
• Tuonnin osuus on mittava niin hävittäjähankkeessa kuin datakeskusinvestoinneissakin, jolloin investointien vaikutus kasvuun pienenee.
• Kotitalouksien säästämisaste pysyy korkeana. Yksityinen kulutus elpyy inflaatiopaineista huolimatta.
• Inflaatio nostaa päätään väliaikaisesti. Etla ennustaa inflaation nousevan tänä vuonna kahteen prosenttiin ja ensi vuonna kutakuinkin samoihin lukemiin. Vuonna 2028 inflaatio painuu 1,2 prosenttiin.
• Työmarkkinoilla käänne on hidas: työttömyys alkaa helpottaa vähitellen ja työllisyysaste nousee hitaasti. Työmarkkinat vilkastuvat ensi vuonna.
• Julkisyhteisöjen alijäämä ei laske alle kolmen prosentin ja valtion- ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä on noin viisi prosenttia suhteessa bkt:hen. Velkasuhde nousee yli 90 prosentin.
• Maailmantalouden tilanne tuo ennusteeseen negatiivisen riskin. Sen vastapainona työllisyyden ja yksityisen kulutuksen voimakkaampi vahvistuminen luo ennusteeseen positiivisen riskin.  

Maailmanpolitiikan turbulenssista huolimatta Suomen kansantalous oli reippaassa kasvussa tämän vuoden alussa ja näyttäisi pysyvän kasvussa kiinni Lähi-idän kriisistä huolimatta. Etla ennustaakin, että Suomen talouskasvu vahvistuu 1,7 prosenttiin tänä vuonna. Kasvua tukevat erityisesti vienti, investoinnit ja yksityinen kulutus. Ensi vuonna bkt:n kasvu voimistuu yksityisten investointien ja kulutuksen vetämänä 1,9 prosenttiin ja vuonna 2028 kasvu palautuu 1,4 prosentin tuntumaan.

– Iranin sota on nostanut hintoja ja kustannuksia ja pakottanut EKP:n reagoimaan. Suomen talous näyttäisi kuitenkin kestävän Iranin sodan vaikutukset. Jatkovuosien ennusteemme perustuu oletukseen, että liikenne Hormuzin salmessa palaa lähemmäs sotaa edeltävää tasoaan. Tilanne on kaukana ihanteellisesta, mutta se ei ole Suomen eikä maailmantalouden kannalta heikoin mahdollinen tulema, pohtii Etlan pääekonomisti Jenni Pääkkönen.

Korkotason ennustettua nopeampi nousu ja maailmanpoliittisten kriisien eskaloituminen tai uusien kriisien syttyminen luovat riskin ennustettua heikommasta tulemasta. Jos taas työllisyys toipuu nopeammin ja kuluttajat rohkenevat kasvattaa kulutustaan ennakoitua nopeammin, talous ja julkinen talous kohenevat voimakkaammin.

Datakeskushankkeet antavat potkua investoinneille

Tänä vuonna investoinnit tuottavat selvän kasvusysäyksen ja niiden ennustetaan lisääntyvän 5,4 prosenttia. Julkiset investoinnit kasvavat yksityisiä voimakkaammin, pääosin monitoimihävittäjien ansiosta. Monitoimihävittäjät ovat tuontia, mikä vaimentaa kuluvan vuoden investointien talousvaikutusta. Julkisia investointeja kasvattavat myös lisäpanostukset t&k:hon.

Ensi vuonna investoinnit kasvavat jo reilut 9 prosenttia ja kasvu tulee pääasiassa yksityiseltä sektorilta, muun muassa hakukoneyhtiö Googlen ilmoittamista datakeskusinvestoinneista. Investoinnit kasvavat ennustejaksolla voimakkaasti, mikä tukee talouskasvua, sanoo Etlan vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki.

– Googlen hanke on erittäin suuri, mutta sen tuonnin osuus on niin merkittävä, että vaikutukset bkt:hen jäävät maltillisiksi. On kuitenkin huomattava, että isoilla investointihankkeilla on laajat vaikutukset talouteen ja kasvu voi vauhdittua myös ennustettua voimakkaammin, arvioi Lähdemäki.

Suomen viennin kasvua tukevat nyt mm. teollisuuden vahva tilauskanta, vahvistuva kustannuskilpailukyky sekä alustilausten valmistuminen. Datakeskusten laitetoimitukset puolestaan kasvattavat tuontia erityisesti vuonna 2028.

Yksityinen kulutus kasvaa, inflaatio nostaa päätään väliaikaisesti

Alkuvuoden shokin jälkeen kuluttajien luottamus talouteen on parantunut ja yhdessä vahvistuvan ostovoiman kanssa ne tukevat yksityistä kulutusta. Etla arvioi, että yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä onkin nopeinta kasvuvauhtia sitten vuoden 2021. Kulutuksen kasvua painaa kuitenkin korkojen ja elinkustannusten nousu. Myös kotitalouksien säästämisaste pysyttelee edelleen korkealla.

Hintojen nousu on pysynyt Suomessa maltillisena Lähi-idän konfliktista huolimatta, mutta muun euroalueen nopeutunut inflaatio on pakottanut Euroopan keskuspankin nostamaan korkoja. Etla ennustaa Suomen inflaation kasvavan tänä vuonna kahteen prosenttiin. Ensi vuonna inflaatio pysyttelee miltei samoissa lukemissa ja vuonna 2028 se painuu 1,2 prosenttiin.

Työmarkkinoiden käänne on hidas, mutta se on tulossa

Talouskasvu alkaa vihdoin säteillä työmarkkinoille kuluvan vuoden lopulla. Käänne on tosin hidas ja ennen sitä työttömyys ennättää nousta ennätyksellisen korkealle: kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 10,5 prosenttia.

Työllisyyden arvioidaan kääntyvän kasvuun ensi vuonna ja samalla työttömyys lähtee maltilliseen laskuun. Laskua vaimentaa samaan aikaan tapahtuva työvoiman kasvu. Alle 10 prosentin työttömyyteen päästään Etlan ennusteen mukaan vasta vuonna 2028.

”Politiikan on vastattava julkisen talouden haasteisiin”

Suomen talous on ollut kasvussa vuodesta 2024 asti, mutta varsinainen haaste on ylläpitää pitkän aikavälin talouskasvua, ja vähintään kahden prosentin vauhtia. Se onnistuu vain, jos yksityisen sektorin tuottavuuskasvua saadaan pysyvästi nostettua ja julkista sektoria pienennettyä ja uudistettua, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

– Jos politiikan katse pysyy koko ajan leikkauksissa, riittäviin kasvutoimiin ei jää rahkeita. Kasvuun on panostettava paljon, jopa velkajarrusta joustamalla. Jos velkajarrusta joustamista ei pystytä kanavoimaan kokonaan kasvutoimiin, on keskityttävä sopeuttamiseen. Se tosin ei kasvata eväitä talouskasvun jatkumiselle meneillään olevan noususuhdanteen jälkeen, painottaa Kangasharju.

Valtion- ja paikallishallinto ovat syvän alijäämäisiä lähivuosina. Valtion menoja kasvattavat erityisesti puolustus- ja korkomenot. Julkisen talouden alijäämä on suuri, eikä se laske alle kolmen prosentin koko ennustejakson aikana. Velkasuhde nousee tänä vuonna yli 90 prosentin eikä osoita vakiintumisen merkkejä.

– Näillä näkymin julkisyhteisöjen alijäämä on 3,7 % bkt:sta vuonna 2028. Matka EU-sääntöjen edellyttämään alle kolmen prosentin alijäämään on pitkä eikä sinne päästä ilman uusia sopeutustoimia tai verotulojen merkittävästi nopeampaa kasvua, Etlan pääekonomisti Jenni Pääkkönen sanoo

Suomi saa EU:lta jatkoaikaa alijäämän sulatteluun vain, jos pysymme niin kutsutulla korjaavalla nettomenopolulla. Riski sille, että Suomi poikkeaa tuolta polulta jo ensi vuonna, on todellinen, Pääkkönen arvioi.

Suhdanne Syksy 2026 verkkoversio on luettavissa torstaina 17.9. osoitteessa suhdanne.fi. Kaikki verkkoversion kuviot ja taulukot voi myös ladata sivustolta erikseen.