SDP:n Piritta Rantanen: Maataloustukien pitää tukea tuotantoa, ei näennäisviljelyä
16.9.2026 14:39:11 EEST | SDP EDUSKUNTA | Tiedote
– Kun käytämme satoja miljoonia vuosittain maataloustukeen, on järjestelmän turvattava suomalaista ruoantuotantoa, huoltovarmuutta ja elinvoimaisia tiloja, totesi kansanedustaja Piritta Rantanen (sd.) eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa tänään. – Suomella ei ole varaa järjestelmään, jossa aktiivinen viljelijä etsii peltoa ja tuottamaton pelto kerää tukia.

– SDP haluaa tukea aktiivista tuotantoa, emme näennäisviljelyä. Juuri siksi myös maataloustukijärjestelmän uudistustarpeesta on uskallettava puhua. Tämä viesti on tullut vastaan jokaisella tilavierailulla. Aktiivisten ja toimintaansa kehittävien tilojen laajennussuunnitelmat törmäävät näennäisviljelijöiden haluttomuuteen luopua pelloistaan tukipolitiikan vuoksi, sanoi maa- ja metsätalousvaliokunnan sd-vastaava Rantanen.
Maataloustukien kohdentumisen lisäksi SDP on tällä kaudella peräänkuuluttanut toimia ruokaketjun epätasapainon ja viljelijän heikon neuvotteluaseman korjaamiseksi sekä aktiivisen ruoantuotannon edellytysten takaamiseksi.
– Hallituksella on ollut kolme vuotta aikaa toteuttaa lupaamansa täyskäännös. Tätä täyskäännöstä suomalaiset ruoantuottajat odottavat edelleen, Rantanen summasi.
SDP:n mielestä hallituksen hyväksymää hankintalakia on korjattava siten, että kotimainen ruoka otetaan osaksi huoltovarmuuspolitiikkaa ja julkisia hankintoja. Riippuvuutta ulkomaisista tuotantopanoksista on vähennettävä. Ruokaketjun tulonjaolla on varmistettava, että tuottaja saa tuotteistaan markkinoilla reilumman korvauksen.
Maatalouden akuuttiin kriisiin on kuitenkin vastattava nopeilla ja kohdennetuilla toimilla.
– Kun julkista rahaa käytetään, on ensin arvioitava, voidaanko kustannusten nousu jakaa oikeudenmukaisesti ruokaketjussa. Uusi elintarvikemarkkinalaki tarjoaa tähän välineitä. Nyt hallituksen on varmistettava, että lain tarjoamia uusia keinoja myös käytetään ja niiden vaikutuksia seurataan, Rantanen sanoi.
Maatalouden tulevaisuuteen on panostettava erityisesti vihreillä investoinneilla, sukupolvenvaihdoksia tukemalla ja kasvattamalla korkean jalostusarvon ruokavientiä.
– Me haluamme nuorten jatkavan maatiloja, joten tulevaisuuden on oltava ennustettava, Rantanen totesi.
Kansanedustaja Piritta Rantasen ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta (VK 5/2026 vp) 16.9.2026 (muutokset puhuttaessa mahdollisia):
Herra puhemies,
Lainaus alkaa:
"Viljelijöiden ensimmäinen toive ei ole jatkuvat tukipaketit vaan kohtuullinen hinta tuotteesta.”
”Kuluttajan ruokakorin hintaa ei voida loputtomasti nostaa. Alkutuotannosta puuttuvan rahan täytyy siis löytyä ensisijaisesti elintarvikeketjun sisältä.”
”Maatalouspolitiikan keskiöön on nostettava ruuan tuottaminen, ei vain mikä tahansa viljely ilman kustannus- ja korjuuvelvoitteita.”
Näin lausui edustaja Essayah joulukuussa 2022 välikysymyskeskustelussa suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta. Huomiot ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin tuolloin.
Puhemies,
Maatalouden tilanne ei ratkea nopeasti. Olemme oppositiosta toistuvasti tuoneet keskusteluun ratkaisuja. Olemme puhuneet ruokaketjun epätasapainosta, viljelijän heikosta neuvotteluasemasta, aktiivisen ruoantuotannon edellytyksistä ja siitä, että maatalouspolitiikan eurojen tulee nykyistä paremmin kohdentua sinne, missä ruokaa todella tuotetaan.
SDP haluaa tukea aktiivista tuotantoa, emme näennäisviljelyä. Juuri siksi myös maataloustukijärjestelmän uudistustarpeesta on uskallettava puhua. Tämä viesti on tullut vastaan jokaisella tilavierailulla. Aktiivisten ja toimintaansa kehittävien tilojen laajennussuunnitelmat törmäävät näennäisviljelijöiden haluttomuuteen luopua pelloistaan tukipolitiikan vuoksi.
Puhemies,
Kun käytämme satoja miljoonia vuosittain maataloustukeen, on järjestelmän turvattava suomalaista ruoantuotantoa, huoltovarmuutta ja elinvoimaisia tiloja. Se tarkoittaa sitä, että ruokaa tuottavilla, investoivilla, työllistävillä ja tuotannon riskit kantavilla tiloilla on aidot mahdollisuudet jatkaa ja kehittää toimintaansa.
Täytyy puhua myös ruokaketjun rakenteista. Viljelijän on saatava tuotteistaan nykyistä reilumpi korvaus markkinoilta. Mutta miten markkinat ovat reagoineet? Maidon tuottajahintaa on laskettu, ja naudanlihan osalta olemme vasta saavuttamassa Euroopan keskitason.
Hallituksella on ollut kolme vuotta aikaa toteuttaa lupaamansa täyskäännös. Tätä täyskäännöstä suomalaiset ruoantuottajat odottavat edelleen! Keskittykää työhönne hyvä hallitus.
SDP:n mielestä tarvitaan useita toimia
1. Akuuttiin kriisiin nopeita ja kohdennettuja toimia
Tarvittaessa on käytettävä määräaikaisia ja aktiiviseen tuotantoon kohdennettuja tukitoimia. Tämä koskee myös afrikkalaisen sikaruton aiheuttamia menetyksiä ja niiden rajattua korvaamista. Kun julkista rahaa käytetään, on ensin arvioitava, voidaanko kustannusten nousu jakaa oikeudenmukaisesti ruokaketjussa. Uusi elintarvikemarkkinalaki tarjoaa tähän välineitä. Nyt hallituksen on varmistettava, että lain tarjoamia uusia keinoja myös käytetään ja niiden vaikutuksia seurataan.
2. Ruokaketjun tulonjako uusiksi, enemmän euroja viljelijälle markkinoilta
Epäreiluihin kauppatapoihin on puututtava tehokkaammin. Ruokaketjun hintojen ja katteiden läpinäkyvyyttä on lisättävä.
3. Maataloustukien remontti. Tuki selkeästi tuotannon tueksi
Suomessa on tiloja, jotka nostavat tukia ilman, että markkinoille tuotetaan mitään. Suomella ei ole varaa järjestelmään, jossa aktiivinen viljelijä etsii peltoa ja tuottamaton pelto kerää tukia.
4. Kotimainen ruoka osaksi huoltovarmuuspolitiikkaa ja julkisia hankintoja
SDP:n mielestä hankintalakia täytyy korjata niin, että kunnissa voidaan tehdä huoltovarmuutta tukevia päätöksiä myös ateriapalveluiden osalta. Lakimuutos heikentää pienten elintarviketuottajien pääsyä julkisiin ruokapalveluihin.
5. Huoltovarmuutta myös tuotantopanoksiin
Kotimaista proteiiniomavaraisuutta täytyy vahvistaa sekä fossiilisten ja ulkomaisten raaka-aineiden riippuvuutta vähentää. Vihreät investoinnit ovat osa ratkaisua, niitä ei pidä hankaloittaa kotimaisin toimin. Vihreän ammoniakin tuotanto Suomessa vähentäisi riippuvuutta tuontiammoniakista ja vahvistaisi typpilannoitteiden tuotannon huoltovarmuutta.
6. Investoinnit, sukupolvenvaihdokset ja ruokavienti kasvuohjelmaksi
Tarvitsemme määrätietoisen elintarvikejalostuksen ja ruokaviennin kasvuohjelman.
Me haluamme nuorten jatkavan maatiloja, joten tulevaisuuden on oltava ennustettava.
Investointirahoitus, sukupolvenvaihdokset, tutkimus- ja kehitystoiminta, kasvinjalostus, uudet teknologiat sekä korkean jalostusarvon ruokavienti muodostavat yhden kokonaisuuden. SDP korostaa, ettei ruokavientiä voida rakentaa lyhytaikaisten hankkeiden varaan.
Puhemies,
Lopuksi lainaan vielä kansanedustaja Essayahin sanoja vuodelta 2022 ja teen samalla epäluottamuslause-esityksen hallitukselle.
Lainaus alkaa:
"Hallitus ei ole onnistunut tuomaan riittäviä esityksiä maatilojen kannattavuuden parantamiseksi, eikä hallitus toiminnallaan ole kyennyt vakuuttamaan, että sillä on yhteinen tahtotila tukea alkutuotantoa akuutin kustannuskriisin yli ja siten turvata kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuus ja viime kädessä kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätön huoltovarmuus. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta."
Lainaus päättyy.
Yhteyshenkilöt
Piritta RantanenKansanedustaja, eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja
Puh:050 545 1123Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Paula Werning: Eläkeläisten kurittamiselle on tultava stoppi8.10.2026 16:32:16 EEST | Tiedote
Orpon hallituksen politiikka on vienyt erityisesti pienituloisten eläkeläisten asemaa täysin väärään suuntaan. SDP:n Paula Werning muistuttaa, että hallituksen tekemät leikkaukset ja maksujen korotukset kasaantuvat usein samojen ihmisten maksettaviksi. Hän vaatii hallitusta lopettamaan eläkeläisten toimeentulon jatkuvan kiristämisen.
SDP:n Aki Lindén: Sote-alueiden toimintakulujen muutos merkittävästi julkisen keskustelun mielikuvia maltillisempaa8.10.2026 12:35:49 EEST | Tiedote
SDP:n kansanedustaja, ex-ministeri Aki Lindénin mukaan Helsingin Sanomien vertailu sote-alueiden toimintakulujen viime vuosien muutoksesta on hyvä muistutus siitä, miksi sote-taloudesta on syytä keskustella faktojen, ei mielikuvien pohjalta.
SDP:n Piritta Rantanen: Hallituspuolueet tulivat SDP:n linjalle vesilakiasiassa – vaelluskalat eivät voi odottaa vuosikymmeniä8.10.2026 12:28:50 EEST | Tiedote
Maa- ja metsätalousvaliokunta antoi tänään kriittisen lausuntonsa hallituksen esityksestä vesilain muuttamiseksi. Valiokuntakäsittelyssä hallituspuolueiden edustajat yhtyivät kritiikkiin hallituksen alkuperäisen esityksen puutteista. – On merkittävää, että hallituspuolueet tulivat valiokunnassa SDP:n linjalle ja tunnistivat esityksen ongelmat. Saimme yhdessä aikaan lausunnon, jossa edellytetään puutteiden korjaamista. Nyt ympäristövaliokunnan on otettava nämä huomiot vakavasti ja korjattava esitystä tai palautettava se uudelleen valmisteltavaksi, toteaa kansanedustaja Piritta Rantanen, SDP:n maa- ja metsätalousryhmän vastaava.
SDP:n Jani Kokko: EU:n on käännettävä solidaarisuus itään – Venäjän jäädytetyt varat käyttöön7.10.2026 16:37:44 EEST | Tiedote
Kansanedustaja Jani Kokon (sd.) mukaan EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on mietittävä koheesiorahojen käyttöä uudelleen. Kokon mukaan Venäjän hyökkäyssodan seurauksista merkittävästi kärsineen Suomen asema pitää huomioida paremmin. Samalla Venäjän jäädytettyjä varoja on voitava käyttää.
SDP:n Lauri Lyly: Orpon hallitus lisäsi jälleen työnantajien yksipuolista sanavaltaan säästövapaaheikennyksellä7.10.2026 15:49:45 EEST | Tiedote
Eduskunta hyväksi tänään 7.10 pääosin hallituspuolueiden äänin 109-53 mietinnön, jossa säästöön siirretyn vuosiloman ajankohdasta päättäminen siirretään työnantajalle. Nykyisin säästövapaan pitämisestä on pääsääntöisesti sovittu työpaikoilla. Jos tämä ei ole onnistunut, pitämisen ajankohdan on työntekijä voinut ilmoittaa työnantajalle viimeistään neljä kuukautta ennen pitoaikaa. Nyt hallitus poisti tämän oikeuden ja antoi viimesijaisen päätöksen säästövapaan ajankohdasta työnantajalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme