Infrasektori tarvitsee toimia vihreän siirtymän investointien varmistamiseksi

Tilastokeskuksen mukaan kevyen polttoöljyn keskihinta nousi elokuussa 2026 vuodentakaiseen nähden 45,9 prosenttia ja edellisestä kuukaudesta 9,2 prosenttia. Polttonesteistä sen hinta nousi eniten. 

Nopea hinnannousu haastaa työkonealan yritykset, joille polttoaine ja juuri kevyt polttoöljy on merkittävä kustannustekijä. Pitkissä sopimuksissa kustannusten näin jyrkkä ja äkillinen nousu johtaa jopa siihen, että työtä tehdään tappiolla. 

”Tässä ei ole enää kyse normaalista yritystoimintaan kuuluvasta riskistä vaan äkillisestä hintashokista, joihin ei ole kyetty sopimusteitse varautumaan”, toteaa INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Emil Mäntylä. 

Nopea apu onnistuu jo olemassa olevilla malleilla 

INFRA nostaa tilanteen ratkaisemiseksi kaksi vaihtoehtoa: yritystoiminnassa käytettävän polttoaineen veron väliaikaisen alentamisen tai kevään 2022 mallisen polttoainetuen. 

Veroale voitaisiin toteuttaa Ruotsissa käytössä olevaa mallia mukaillen. Ale kohdistettaisiin yrityksille, joiden polttoaineiden kysynnässä ei ole samanlaista hintajoustoa kuin kuluttajilla. 

Keväällä 2022 käytössä ollut polttoainetuki kohdistui sekä kuljetusyritysten dieseliin että työkoneissa käytettävään polttoöljyyn. Tukea maksettiin kolmen kevätkuukauden aikana syntyneistä kustannuksista, ja sitä haettiin jälkikäteen. 

”Toimivia välineitä on olemassa. Nyt tarvitaan vain nopeutta, jotta ne ovat käytössä, kun vaikuttavuus on suurin. Infra-alalla on töitä tehtävänä, mutta koneurakointia ei voi tehdä pitkään tappiolla. Vaikein asema on pienyrityksillä, joiden maksuvalmius ei kestä pitkittynyttä kustannusshokkia. Jos yrityksiä putoaa markkinoilta, vaikutukset näkyvät lopulta töiden toteutuksessa”, toimitusjohtaja Paavo Syrjö jatkaa. 

Hallituksen valmistelema ammattidiesel ei sen sijaan ratkaise työkonealan tämänhetkistä ongelmaa, koska työkoneissa käytetään kevyttä polttoöljyä. 

Suomi tarvitsee maarakennusalaa investointien toteuttamiseen 

Suomeen kohdistuu suuria teollisuuden, energian ja muun vihreän siirtymän investointeja. Niiden toteutuminen edellyttää muutakin kuin investointipäätöksiä: maarakentamista, massojen siirtoa, pohjarakentamista, teiden ja kenttien rakentamista ja muita työkoneilla tehtäviä töitä. 

”Jos haluamme investoinnit Suomeen ja että ne työllistävät maksimaalisesti suomalaisia, tarvitsemme mukaan koko suomalaisen maarakennusalan. Pk-yritykset tekevät kalustollaan ja osaamisellaan merkittävän osan investointien edellyttämästä työstä”, Paavo Syrjö muistuttaa. 

INFRA ry edustaa lähes 1 500 maarakennusalan yrittäjää ja yritystä. Jäsenyritysten käytössä on noin 20 000 työkonetta. 

Lisätietoja: 

• Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry, puh. 040 560 1803
• Emil Mäntylä, hallituksen puheenjohtaja, INFRA ry, puh. 040 508 1270