Tutkimus: Opettajat joutuvat aiempaa useammin toimimaan arvojensa vastaisesti
30.9.2026 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan opettajien kokemukset omien arvojen vastaisesta toiminnasta olivat vuonna 2024 kaikissa opettajaryhmissä yleisempiä kuin vuonna 2018. Kokemukset eettisesti haastavista tilanteista vaihtelivat kuitenkin opettajaryhmän, iän ja koulualueen mukaan. Tutkimuksessa kehitettiin myös menetelmä eettisen kuormituksen hallintaan opetustyössä.
Opettaja joutuu työssään sovittamaan yhteen oppilaiden erilaisia tarpeita, koulun käytäntöjä, resursseja sekä huoltajien ja muiden ammattilaisten näkemyksiä. Aina oikea toimintatapa ei ole selvä, tai opettaja joutuu toimimaan vastoin omia arvojaan. Tällaiset eettisesti haastavat tilanteet voivat kuormittaa ja heikentää työn mielekkyyttä.
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin opettajien kohtaamia eettisesti haastavia tilanteita, niiden yhteyttä työoloihin sekä keinoja eettisen kuormituksen vähentämiseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin Kunta10-kyselyaineistoja vuosilta 2018–2024 sekä opettajien ja rehtoreiden haastatteluja.
– Laadukas koulutus edellyttää hyvinvoivia opettajia, mutta kouluilla ei aina ole riittävästi keinoja eettisen kuormituksen käsittelyyn. Siksi eettisesti haastavien tilanteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn on tärkeää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sanoo tutkimuspäällikkö Maarit Kauppi Työterveyslaitoksesta.
Eettisesti haastavat tilanteet eivät jakaudu tasaisesti
Kunta10-kyselyjen mukaan omien arvojen vastainen toiminta yleistyi kaikissa tarkastelluissa opettajaryhmissä vuosina 2018–2022. Vuonna 2024 osuudet olivat hieman pienempiä kuin vuonna 2022, mutta edelleen suurempia kuin vuosina 2020 ja 2018. Vuosien 2018 ja 2024 välillä suhteellisesti eniten kasvua oli luokanopettajilla, joilla osuus kasvoi 11 prosentista 15 prosenttiin. Yleisintä omien arvojen vastainen toiminta oli erityisopettajilla: vuonna 2024 17 prosenttia raportoi toimivansa omien arvojensa vastaisesti vähintään viikoittain.
Eroja näkyi myös iän ja koulualueen mukaan. Nuorimmat opettajat pohtivat eettisesti haastavia tilanteita muita ikäryhmiä useammin. Sosioekonomisesti heikommilla alueilla työskentelevät opettajat puolestaan joutuivat useammin toimimaan sääntöjen ja normien sekä omien arvojensa vastaisesti kuin sosioekonomisesti vahvimpien alueiden kouluissa työskentelevät.
Työoloista vahvimmin omien arvojen vastaiseen toimintaan oli yhteydessä huoli työmäärän kasvamisesta. Työmäärän kasvusta huolestuneilla opettajilla omien arvojen vastainen toiminta oli yli kaksi kertaa todennäköisempää kuin niillä, joilla tällaista huolta ei ollut. Myös työstressi, kielteisiksi koetut muutokset työssä ja vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa muutoksiin olivat yhteydessä sääntöjen ja normien sekä omien arvojen vastaiseen toimintaan.
Työn vaatimukset ja käytännön mahdollisuudet eivät aina kohtaa
Haastattelujen perusteella eettinen kuormitus liittyi erityisesti tilanteisiin, joissa opettaja koki, ettei pystynyt antamaan oppilaalle sellaista tukea, jota tämä hänen arvionsa mukaan tarvitsi.
Jos esimerkiksi useampi oppilas tarvitsee samaan aikaan paljon apua, opettaja joutuu ratkaisemaan, kenelle hän antaa aikansa. Yhden auttaminen voi tarkoittaa, että muut jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä voi synnyttää riittämättömyyden tunnetta.
Myös huoltajien kanssa syntyvät näkemyserot voivat asettaa opettajan vaikeaan tilanteeseen. Opettaja voi esimerkiksi arvioida oppilaan tarvitsevan tukea, mutta huoltaja näkee tilanteen toisin. Tällöin opettaja ei välttämättä pysty toimimaan oman ammatillisen arvionsa mukaisesti.
Tutkimuksen mukaan eettinen kuormitus liittyy laajempaan opetustyön ja sen tavoitteiden muutokseen. Opettajan odotetaan huomioivan entistä paremmin oppilaiden yksilölliset tarpeet ja auttavan jokaista saavuttamaan parhaansa. Työn rakenteet, resurssit ja toimintatavat eivät kuitenkaan aina vastaa muuttuneita vaatimuksia, mikä voi synnyttää ristiriitoja työn tavoitteiden ja käytännön mahdollisuuksien välille.
– Kuormittavien tilanteiden taustalla on usein asioita, joita yksittäinen opettaja ei voi ratkaista. Siksi tarvitaan aikaa niiden yhteiseen käsittelyyn ja mahdollisuuksia kehittää myös työn käytäntöjä. Kun kuormituksen syyt tunnistetaan yhdessä, voidaan etsiä ratkaisuja, jotka helpottavat koko työyhteisön arkea, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Anna-Leena Kurki sanoo.
Tutustu oppaaseen
- Tutkimushankkeessa kehitetty Eettinen kuormitus hallintaan opetustyössä -menetelmä auttaa kouluyhteisöjä tunnistamaan kuormittavia tilanteita ja etsimään niihin yhteisiä ratkaisuja.
- Opas (ttl.fi): Eettinen kuormitus hallintaan opetustyössä
Opettajien eettinen kuormitus haltuun! -hanke (OPEKU)
- Hankkeessa tutkittiin opettajien eettisesti haastavia tilanteita ja eettistä kuormitusta sekä kehitettiin menetelmä niiden yhteisölliseen käsittelyyn.
- Määrällinen tutkimus perustui Kunta10-aineistoihin vuosilta 2018, 2020, 2022 ja 2024. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin opettajien ja rehtoreiden haastatteluja sekä työpajoja.
- Hanketta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
- Hankesivu (ttl.fi): Opettajien eettinen kuormitus haltuun!
- Tutkimusraportti (Julkari): Opettajien eettinen kuormitus haltuun! OPEKU-hankkeen loppuraportti
Lisätiedot
- Maarit Kauppi, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, maarit.kauppi@ttl.fi, +358 30 474 3058
- Anna-Leena Kurki, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, anna-leena.kurki@ttl.fi, +358 30 474 2958
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on Suomen johtava työelämäasiantuntija. Tutkimme monitieteisesti työn ja terveyden suhdetta, ja tuomme tutkimustiedon käytännön ratkaisuina avuksi työn arkeen. Teemme suomalaisesta työelämästä maailman parasta.
Työmme koskettaa Suomen jokaista työikäistä tavalla tai toisella. Tuomme riippumattoman ja ajantasaisen tutkimustiedon pohjaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehitämme työyhteisöjä, työympäristöjä ja työkykyä, jotta työn tuottavuus kasvaisi kestävästi.
Me 500 työtisläistä rakennamme terveellistä ja turvallista työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
Tutustu:
- Tietoa meistä
- Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot.
- Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Suomalaisten työkyky vahvistunut, mutta työuupumusoireilu ennallaan5.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan työkyky koetaan hieman aiempaa paremmaksi. Vahvimmalla tasolla oli kokemus fyysisestä työkyvystä, heikoimmalla tasolla emotionaalinen työkyky. Nuoret arvioivat kognitiivisen ja fyysisen työkykynsä hieman muita korkeammalle, mutta heidän työhyvinvointinsa oli heikompaa. Työuupumusoireilun vähentämiseksi toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa byrokratiavaatimuksiin ja rooliristiriitoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme