Esplanadien asemakaava suojelee nurmialueet, lippakioskit ja historialliset puurivit

Esplanadin puisto ja sitä reunustavat kadut ovat yksi Helsingin arvokkaimmista historiallisista ympäristöistä. Alue on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan.  

Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1836, jolloin esimerkiksi alueen nykyisiä rakennuksia ei vielä ollut olemassa. Kaavamuutoksella alueen arvot suojellaan ensimmäistä kertaa nykytilannetta vastaavaksi.    

Historiallinen puisto suojellaan  

Esplanadit muodostavat yhdessä Senaatintorin ja Kauppatorin kanssa Helsingin historiallisen keskustan yhtenäisimmän kokonaisuuden. Alue on säilynyt puistokatuna lähes kahdensadan vuoden ajan. 1800-luvulla istutetuista lehmuksista suuri osa on säilynyt nykypäivään asti.  

Asemakaava turvaa puiston historiallisen rakenteen, johon kuuluvat muun muassa puiston reunojen kaksoispuurivit, hiekkapintaiset käytävät, nurmialueet, muistomerkit, lippakioskit ja esiintymislava. Asemakaavassa suojellaan myös alueen pysyvät rakennukset kuten Kappeli.   

Kaavassa säilytetään Esplanadien avoin ja pitkä kaupunkinäkymä. Rakennuksiin ei saa tehdä muutoksia, jotka heikentävät julkisivujen jäsentelyä, mittakaavaa ja yhtenäisyyttä. Kaava mahdollistaa kuitenkin kesä- ja ympärivuotiset terassit, kun ne ovat korkealaatuisia ja soveltuvat arvoympäristöön.    

– Haluamme kehittää keskustaa kiinnostavana, houkuttelevana ja elinvoimaisena kohteena. Esplanadien kaava mahdollistaa alueella virkistyspalvelut, nykyisten palvelujen jatkumisen sekä palvelujen ja tapahtumien kehittämisen ympäri vuoden, kertoo maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen.   

Puisto ei enää katkea autoliikenteeseen  

Kaavamuutos ei tuo suuria muutoksia Esplanadien liikenteeseen. Kaduilla säilyisi jatkossakin kaksi ajokaistaa kumpaankin suuntaan. Suurimmat muutokset koskevat Unioninkatua, joka muutettaisiin kaksisuuntaiseksi, sekä Fabianinkatua, joka muutettaisiin puiston kohdalla jalankulku- ja polkupyöräilykaduksi. Tällöin Esplanadien puisto muodostaisi nykyistä yhtenäisemmän kokonaisuuden, eikä autoliikenne enää katkaisisi puistoa. Muutos tekisi puistossa liikkumisesta sujuvampaa ja turvallisempaa.    

Jalankulkijoiden olosuhteita parannetaan muutenkin.  Jalkakäytäviä jatkettaisiin sekä Pohjois- että Eteläesplanadilla, ja Kappeliesplanadien kohdalle on tarkoitus rakentaa siitä nykyisin puuttuva jalkakäytävä.    

Esplanadeilla ja niiden poikkikaduilla uusitaan laajasti vesijohtoja ja viemäreitä sekä kadun rakenteita 2030-luvun alussa. Remontti muuttaa väliaikaisesti alueen kulkureittejä ja liikennejärjestelyjä, mutta liikkuminen keskustassa pyritään pitämään mahdollisimman sujuvana myös remonttien aikana. Alueelle laaditaan katusuunnitelmat, kun asemakaava on tullut voimaan. 

Kaavaehdotuksesta keskustellaan asukastilaisuudessa 13. lokakuuta  

Esplanadien asemakaavaehdotus on nähtävillä 25.9.2026–2.11.2026 verkossa osoitteessa hel.fi/suunnitelmat. Kaavaehdotuksesta on mahdollisuus tehdä muistutus.

Suunnitelmaa esitellään asukastilaisuudessa tiistaina 13. lokakuuta klo 16.30–18.00 Kaupungintalon Tapahtumatorilla, osoitteessa Pohjoisesplanadi 11–13. Tilaisuudessa on mahdollista esittää kysymyksiä ja keskustella suunnittelijoiden kanssa.  

Muistutukset, lausunnot ja tarkistettu kaavaehdotus käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa arviolta keväällä 2027.