Asuntomarkkinoilla varovaista piristymistä - Hyväkuntoiset, muuttovalmiit asunnot menevät kaupaksi, korjausvelkaiset eivät

”Markkina on voimakkaasti polarisoitunut”, sanoo Keskuskauppakamarin Legal Counsel Erika Leino, joka toimii myös Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan valvontajaoston sihteerinä. Valvontajaosto valvoo auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) ja hyväksyttyjen kiinteistönarvioitsijoiden (KHK) toimintaa.

Vaikka asuntojen hinnat eivät ole lähteneet nousuun, on kiinteistömarkkinoilla nähtävissä varovaista vilkastumista. Kehitys jakautuu silti voimakkaasti eri alueiden ja kohdetyyppien välillä.

Keskuskauppakamarin syyskuussa toteuttamaan kyselyyn saatiin 85 vastausta auktorisoiduilta kiinteistöarvioijilta.

Markkinoiden arvioi pysyneen ennallaan 41 prosenttia vastaajista ja hiljentyneen 15 prosenttia. Leinon mukaan kokonaiskuva on yhä kaksijakoinen.

”Kiinteistömarkkinoilla näkyy nyt aiempaa enemmän liikettä, mutta mistään laaja-alaisesta noususta ei vielä voida puhua”, Leino sanoo.

Hyväkuntoiset asunnot kiinnostavat, remonttikohteiden kaupankäynti kärsii rahoituksen saatavuudesta

Asuntomarkkinoilla kysyntä kohdistuu erityisesti hyväkuntoisiin asuntoihin, joihin ostajan ei tarvitse tehdä mittavia korjauksia. Arvioitsijoiden mukaan perheasunnot, uudehkot omakotitalot ja muut hyväkuntoiset kohteet liikkuvat markkinoilla selvästi korjausvelkaisia asuntoja paremmin.

Suurta remonttia vaativien asuntojen kaupankäyntiä hidastaa erityisesti rahoituksen saatavuus. Vastauksissa pankkien varovaisuuden arvioitiin vaikeuttavan kaupantekoa etenkin haja-asutusalueilla ja heikommilla sijainneilla. Myös alueiden ja asuntotyyppien väliset hintaerot ovat kasvaneet.

”Markkinat palkitsevat tällä hetkellä hyvästä kunnosta ja toimivasta sijainnista. Korjausvelka puolestaan näkyy paitsi hinnassa myös siinä, saako ostaja kohteeseen ylipäätään rahoitusta. Tämä jakaa markkinaa yhä selvemmin voittajiin ja häviäjiin”, Leino sanoo.

Vertailukauppojen puute vaikeuttaa arviointia

Arvioitsijat nostivat työnsä keskeiseksi haasteeksi ajantasaisen markkinadatan ja vertailukauppojen vähäisyyden. Ongelma korostuu toimistokiinteistöissä, erikoiskohteissa, pienillä paikkakunnilla ja alueilla, joilla kauppoja tehdään vain harvoin.

Lisäksi markkinoiden polarisoituminen vaikeuttaa arvojen määrittämistä. Samankaltaistenkin kohteiden hinnat ja myytävyys voivat poiketa huomattavasti toisistaan sijainnin, kunnon, rahoitettavuuden ja käyttötarkoituksen mukaan.

”Luotettavan arvion merkitys korostuu juuri epävarmassa ja eriytyneessä markkinassa. Kun vertailukauppoja on vähän ja erot alueiden välillä kasvavat, arvioijalta vaaditaan entistä enemmän paikallisen markkinan tuntemusta, ammattitaitoa ja perusteltua analyysia”, Leino sanoo.

Keskuskauppakamari järjestää Suuren kiinteistöarviointipäivän 1.10.2026, johon myös media voi vielä ilmoittautua mukaan.

Kysely toteutettiin 3.9. –15.9.2026 verkkokyselynä. Suomessa on 334 kiinteistöarvioinnin auktorisointia ja 85 auktorisoiduista arvioijista vastasi kyselyyn.

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) ovat Keskuskauppakamarin hyväksymiä kiinteistöjen arvonmäärityksen ammattilaisia. AKA-arvioijia käytetään tyypillisesti vaativissa kiinteistö- ja toimitilakaupoissa, vakuusarvioinneissa, rahastojen arvonmäärityksessä sekä ositus- ja perinnönjakotilanteissa. Tätä nykyä arvioijia käytetään myös sote-kiinteistöjen vaativissa arvonmääritystehtävissä.