Kutsu ja tiedote: Suomen ensimmäinen taiteilijasiirtokunta ja sen vahvat naistaiteilijat uuden näyttelyn keskiössä Tikanojan taidekodissa - tiedotustilaisuus pe 9.10.2026 klo 10

KUTSU NÄYTTELYIDEN TIEDOTUSTILAISUUTEEN 

Tervetuloa näyttelyiden: mÅland – Önningebyn taiteilijasiirtokunta ja Hiljaiseloa, hehkuvia värejä tiedotustilaisuuteen perjantaina 9.10.2026 klo 10 Tikanojan taidekodissa, os. Hovioikeudenpuistikko 4, 65100 Vaasa.

Tilaisuudessa ovat paikalla mÅland – Önningebyn taiteilijasiirtokunta -näyttelyn kuraattori Janna Sirén ja näyttelypäällikkö Maaria Salo sekä amanuenssi Simon Holm, joka kertoo uudistetusta pysyvästä näyttelystä Hiljaiseloa, hehkuvia värejä.

Tervetuloa näyttelyn avoimiin avajaisiin perjantaina 9.10.2026 klo 18–20 Tikanojan taidekotiin.

Haastattelumahdollisuudet:
Haastatteluita voi sopia myös ennen tiedotustilaisuutta. Median edustajat voivat halutessaan varata erillisen ajan näyttelyyn tutustumista varten. 

Tiedotuskuvat: 
mÅland – Önningebyn taiteilijasiirtokunta: https://kuvapankki.vaasa.fi/s/o/1R9tcqzdrNcDxTAh

Hiljaiseloa, hehkuvia värejä: https://kuvapankki.vaasa.fi/s/o/SeIyn0u8ShZbDD6N

Lisätiedot:

mÅland – Önningebyn taiteilijasiirtokunta: Amanuenssi Janna Sirén, Vaasan museot, p. 040 5303 285, janna.siren@vaasa.fi

Hiljaiseloa, hehkuvia värejä: Amanuenssi Simon Holm, Vaasan museot, p. 040 5660 358, simon.holm@vaasa.fi

TIEDOTE

Suomen ensimmäinen taiteilijasiirtokunta ja sen vahvat naistaiteilijat uuden näyttelyn keskiössä Tikanojan taidekodissa

Tikanojan taidekoti avautuu syyskauteen laajan remontin jälkeen. Uusi näyttely johdattaa Suomen ensimmäisen taiteilijasiirtokunnan maailmaan. Ahvenanmaalla vuosina 1886–1914 toiminut Önningebyn taiteilijasiirtokunta oli merkittävä kohtaamispaikka suomalaisille ja ruotsalaisille taiteilijoille sekä tärkeä ulkoilmamaalauksen keskus Pohjolassa. Samalla avautuu uudelleen pysyvä näyttely Hiljaiseloa, hehkuvia värejä Tikanojan taidekodin kokoelmista.

Näyttely mÅland – Önningebyn taiteilijasiirtokunta esittelee Önningebyn taiteilijasiirtokunnan keskeisiä jäseniä, erityisesti naispuolisia taiteilijoita, jotka muodostivat yhteisössä enemmistön. Esillä on teoksia muun muassa Nina Ahlstedtilta (1853–1907), Elin Danielson-Gambogilta (1861–1919), Ida Gisiko-Spärckiltä (1859–1940), Amelie Lundahlilta (1850–1914), Anna Wengbergiltä (1865–1936) ja Hanna Rönnbergiltä (1862–1946). Lisäksi näyttely nostaa esiin kaksi pohjalaissyntyistä taiteilijaa, Närpiössä syntyneen Elin Alfhild Nordlundin (1861–1941) sekä Uudessakaarlepyyssä syntyneen Eva Topelius-Acken (1855–1929).

Ulkoilmamaalaus sai jalansijaa taiteilijasiirtokunnissa

Önningebyn taiteilijasiirtokunta syntyi taiteilija Victor Westerholmin aloitteesta vuonna 1886. Westerholm kutsui ystäviään Ahvenanmaalle ja kesäasunnolleen Tomtebohon maalaamaan ja viettämään aikaa yhdessä.

Ulkoilmamaalaus yleistyi. Ensimmäinen taiteilijasiirtokunta oli perustettu 1830-luvulla Ranskan Barbizonissa, ja niin kutsuttu Barbizonin koulukunta levisi nopeasti muihin Euroopan maihin. Grez-sur-Loingin, Pont-Avenin ja Skagenin taiteilijasiirtokunnista tuli suosittuja vierailukohteita pohjoismaalaisille taiteilijoille. Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa taiteilijat kuvasivat teoksissaan maaseutua ja ahvenanmaalaista saaristoa.

Villa Tomtebosta muodostui nopeasti yhteisön sydän. Perustajajäseniä olivat Westerholmin lisäksi taiteilijapariskunta Fredrik ja Nina Ahlstedt, Hanna Rönnberg, Elin Danielson-Gambogi, Alexander Federley ja ruotsalainen taiteilija J.A.G. Acke. Vaikka Önningebyn taiteilijasiirtokunta toimi vuosina 1886–1914, sen kukoistuskausi osui ensimmäiselle kuudelle vuodelle. Ryhmän kokoonpano vaihteli vuosittain. Osa taiteilijoista palasi toistuvasti yhteisöön, kun toiset olivat siellä vain yhden tai muutaman kesän. Vuosien mittaan siirtokuntaan kuului yli 30 taiteilijaa.

Naistaiteilijat merkittävässä roolissa

Önningebyn erityispiirre oli naistaiteilijoiden vahva asema. Vaikka siirtokunnan perustamisvaiheessa nais- ja miespuolisia taiteilijoita oli yhtä paljon, muodostivat naiset myöhemmin enemmistön yhteisössä. Heille Önningeby tarjosi mahdollisuuden keskittyä taiteelliseen työhönsä vapaammin kuin monissa aikakauden perinteisissä ympäristöissä.

Taiteilijat työskentelivät luonnossa ja kuvasivat teoksissaan Ahvenanmaan saaristoa, maaseutumaisemia, paikallisia asukkaita sekä toisiaan. Esiin nousevat muun muassa Elin Danielson-Gambogin realistiset kuvaukset, Hanna Rönnbergin Ahvenanmaan maisemat sekä Ida Gisiko-Spärckin herkät ranta- ja luontoaiheet. Yhteisöstä tuli myös tärkeä verkostoitumisen ja ajatustenvaihdon paikka, jossa syntyi uusia ystävyyksiä ja taiteellisia vaikutteita yli maiden rajojen.

Yhteyksiä Pohjanmaahan

Näyttelyssä tuodaan esille kaksi pohjalaissyntyistä taiteilijaa, jotka kuuluivat Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan ja joiden tuotantoa etsittiin erityisesti tätä näyttelyä varten.

Uudessakaarlepyyssä syntynyt Eva Topelius-Acke (1855–1929) oli kirjailija Zacharias Topeliuksen tytär. Hän liittyi Önningebyn taiteilijasiirtokuntaan vuonna 1887 ja tunnetaan erityisesti maisema-akvarelleistaan sekä kukka-aiheisista teoksistaan.

Närpiössä syntynyt Elin Alfhild Nordlund (1861–1941) opiskeli Suomessa, Tanskassa ja Ranskassa aikansa merkittävien taiteilijoiden johdolla. Hän osallistui Önningebyn toimintaan 1880-luvun lopulla ja kuvasi teoksissaan erityisesti rannikkomaisemia. Myöhemmin hän toimi pitkään piirustuksenopettajana, mutta jatkoi aktiivisesti myös omaa taiteellista työskentelyään.

Näyttely on esillä 10.10.2026–20.2.2027 Tikanojan taidekodissa. Veljekset Gröndahlin säätiö on tukenut taloudellisesti näyttelyhankkeen toteuttamista.

Näyttelyssä järjestetään avoimet avajaiset perjantaina 9.10. klo 18–20. Tervetulosanat lausuu Vaasan sivistystoimenjohtaja Salme Sulander ja avajaispuheen pitää Önningebyn kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kjell Ekström. Näyttelyn esittelee amanuenssi Janna Sirén. Lauantaina 10.10. klo 13 järjestetään asiantuntijakierros Kjell Ekströmin johdolla. Kierros Tikanojan taidekodissa pidetään ruotsiksi.

***

Tikanojan taidekodin pysyvä näyttely Hiljaiseloa, hehkuvia värejä uudistuu

Tikanojan taidekodin pysyvä näyttely Hiljaiseloa, hehkuvia värejä avautuu uudistettuna yleisölle 10.10.2026. Näyttely museon ensimmäisessä kerroksessa tarjoaa läpileikkauksen vaasalaisen kauppaneuvos Frithjof Tikanojan (1877–1964) merkittävästä taidekokoelmasta, johon kuuluu niin suomalaisen kuin kansainvälisen taiteen mestariteoksia.

Pysyvään näyttelyyn on tehty uusia lisäyksiä, jotka syventävät näkökulmia Tikanojan kokoelmaan. Näyttelyä on uudistettu muun muassa vaihtuvilla paperipohjaisilla teoksilla, joita esitellään kerrallaan noin puolen vuoden ajan. Ulkomaisen taiteen kokoelmasta nähtävillä ovat Paul Gauguinin vuonna 1895 valmistuneen Te atua -sarjan puupiirrokset Jumalat ja Te Po (Yö). Kotimaisen taiteen kokoelmaa täydentävät Akseli Gallen-Kallelan Joukahaisen kosto (1903) sekä Matti Visannin teokset Lemminkäisen hiihto ja Kullervo paimenessa (1932).

Uutena kokonaisuutena vitriininäyttelyyn tulee Karl Hedmanin kokoelmaan kuuluva Valle Rosenbergin maalaus Sisaren muotokuva sekä taiteilijan sisareen, Ina Rosenbergiin liittyvää taustamateriaalia. Valle Rosenbergin tuotantoa nähdään lisäksi Karl Hedmanin kerroksessa Pohjanmaan museossa 7.11.2026 alkaen.

Frithjof Tikanojan kokoelman helmiä

Frithjof Tikanojan kokoelman merkittävimmän osan muodostavat ranskalaiset ja Ranskassa työskennelleet taiteilijat. Tikanojan oma suosikki oli Jean-François Millet’n tunnelmallinen Paimenia iltanuotiolla (1849). Kokoelman monipuolisuutta kuvastaa myös Henri Matissen Asetelma (1916–1917), joka kertoo keräilijän kiinnostuksesta aikansa modernismiin.

Kotimaisista taiteilijoista näyttelyssä ovat edustettuina muun muassa Eemu Myntti, Victor Westerholm, Maria Wiik ja William Lönnberg. Myntin hehkuvat värit, Westerholmin ja Wiikin intiimit sisäkuvat sekä Lönnbergin lämminhenkinen Silittäjä avaavat näkymiä suomalaisen taiteen eri ilmaisutapoihin.

Taiteen tukija, keräilijä ja kulttuurin ystävä

Kauppaneuvos Frithjof Tikanoja tunnettiin liikemiehenä, mutta myös kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteen ystävänä. Hän kokosi elämänsä aikana mittavan kirjaston sekä yli tuhannen teoksen taidekokoelman. Taideharrastukseen vaikuttivat erityisesti Tikanojan yhteydet Juho Myntin perheeseen ja avioliitto Ruusa Myntin kanssa. Taidemaalari Eemu Myntti tutustutti Tikanojan laajaan taiteilijaverkostoon, ja kauppaneuvos tuki aktiivisesti useita aikansa taiteilijoita. Hänen avullaan Eemu Myntti pystyi työskentelemään pitkiä aikoja Etelä-Ranskassa.

Vuonna 1951 Tikanoja lahjoitti kokoelmansa Vaasan kaupungille. Samana vuonna avattiin Tikanojan taidekoti, joka ei ollut tarkoitettu perinteiseksi kotimuseoksi vaan paikaksi, jossa jokainen voi tulla kokemaan ja nauttimaan taiteesta. Kesällä 2026 rakennuksessa toteutettiin mittava julkisivuremontti, jonka myötä taidekoti sai uuden, alkuperäistä ilmettä kunnioittavan värityksen niin ulko- kuin sisätiloihin.

Hiljaiseloa, hehkuvia värejä on esillä Tikanojan taidekodissa 10.10.2026 alkaen toistaiseksi.