Tunturiluonto muuttuu hälyttävää vauhtia
7.10.2026 13:13:03 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun ja Oulun yliopiston tutkijat vertasivat Ritničohkka-tunturin nykyistä kasvillisuutta vuonna 1990 havaittuun lajistoon. Etenkin monet tunturipaljakalle erityisistä sammalista ja jäkälistä ovat uhattuina, sanoo väitöskirjatutkija Inka Kuusisto.
Nykyinen lajisto eroaa 32 vuotta sitten havaitusta lajistosta. Tämän havaitsivat Turun yliopiston ja Oulun yliopiston tutkijat, kun he vertasivat Käsivarren erämaa-alueella Ritničohkka-tunturin nykyistä kasvillisuutta vuonna 1990 havaittuun lajistoon. Uudelleenotanta tehtiin vuonna 2022.
Kasvillisuuskartoitusten ja satelliittikuvatulkinnan avulla havaittiin kasviyhteisöjen ja lumiolojen muuttuneen. Väitöskirjatutkija Inka Kuusiston tutkimustulosten mukaan tunturiluonto on muutoksessa.
– Vaikka kasviyhteisöjen kokonaislajimäärä tunturipaljakalla ei ole muuttunut, nykyinen lajisto eroaa 32 vuotta sitten havaitusta lajistosta, Kuusisto kertoo.
Tutkimuksessa olivat mukana myös Sanna Huttunen ja Carlos Gonzales-Inca Turun yliopistosta sekä Risto Virtanen Oulun yliopistosta.
Putkilokasvien kokonaislajimäärä alueella on kasvanut ja kosteisiin oloihin sopeutuneet ruohot ja heinät ovat yleistyneet tunturipaljakalla. Sen sijaan sammalten kokonaislajimäärä on pienentynyt. Sammalista häiriöön sopeutuneet, paljaalle maalle ensimmäisinä levittäytyvät lajit ovat yleistyneet, kun taas monet tunturipaljakalle tyypilliset sammallajit ovat harvinaistuneet.
Jäkälien kokonaislajimäärissä ei ole tapahtunut muutosta, mutta jäkäläyhteisöjen lajit eroavat 32 vuoden takaisista. Poron laidunnukselle herkät jäkälälajit ovat harvinaistuneet, kun taas monet pienikokoiset rupijäkälät ovat yleistyneet.
Seuraukset yltävät yksittäisten lajien katoamista pidemmälle
Kuusiston mukaan huomionarvoista on, että putkilokasvien paikallinen lajimäärä ei muuttunut alueella. Sen sijaan korkeuden vaikutus sammalten ja jäkälien paikalliseen lajimäärään oli heikentynyt.
– Tämä voi viitata siihen, että ympäristöolosuhteet ovat muuttuneet korkeammalla sijaitsevilla alueilla tasaisemmiksi. Sammalten kohdalla myös paikallisen topografian vaikutus lajimäärään oli heikentynyt.
Kaikkien lajien yhteenlaskettu paikallinen lajimäärä oli kasvanut selkeimmin tunturin rinteen alaosissa sijaitsevissa lumenviipymissä.
Satelliittitulkinta osoitti, että loppukesät ovat muuttuneet vihreämmiksi, mikä voi kieliä putkilokasvien ja sammalien peittävyyden lisääntymisestä alueella. Kesäkuinen lumipeite on puolestaan supistunut, ja kesäkuinen kasvillisuus muuttunut kuivemmaksi.
– Etenkin monet tunturipaljakalle erityisistä sammalista ja jäkälistä ovat uhattuina.
Lumipeitteessä tapahtuneiden muutosten ohella kasvillisuusmuutosten taustalla voi Kuusiston mukaan olla monia tekijöitä, kuten ilmaston lämpeneminen, porojen jatkuva korkea laidunnuspaine ja lajien välisen kilpailun voimistuminen.
Muutosten taustamekanismeja olisikin syytä tutkia tarkemmin. Lajiyhteisöjen muutokset voivat vaikuttaa tunturiekosysteemien toimintaan, jolloin seuraukset yltävät yksittäisten lajien katoamista pidemmälle.
Avoimesti verkossa luettavissa oleva tutkimus Snow Cover and Vegetation Changes on a High-Elevation High-Latitude Mountain in NW Finlandjulkaistiin Journal of Vegetation Science -tiedelehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka KuusistoVäitöskirjatutkija
Puh:0402189690ihmkuu@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/inka-kuusistoTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleTurun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Pitkäaikaistutkimus valottaa Suomen merikotkan menestystarinaa10.11.2026 13:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että Itämeren rannikon ja arktisen Lapin merikotkapopulaatiot Suomessa elpyvät samanlaista tahtia. Kehityksen taustalla on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, miten populaatioiden eri ikäryhmät ovat vaikuttaneet elpymiseen. Tutkimustulokset tukevat suurten petolintujen tulevaa seurantaa ja hoitoa sekä tarjoavat hyödyllistä tietoa muiden pitkäikäisten lajien suojeluun.
Ilmastonmuutos uhkaa perinteistä saamelaista kulttuuria – tutkijat tarkastelevat muutoksen vaikutuksia ja etsivät ratkaisuja10.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jokisaamelaiseen kulttuuriin ja kuinka muutokseen sopeutumista voisi hallita. Ratkaisuja etsitään saamelaisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävässä yhteisökokouksessa.
Väitös: Hoivakodin ympäristö voi tukea omatoimista ja itsenäistä arkea10.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan hoivakodin fyysinen ympäristö voi toimia ikääntyneen ihmisen omatoimisuuden ja itsenäisyyden tukena. Hoiva-asumisen yksiköiden arvioinnissa niissä näkyi vahvuuksia, mutta fyysisen ympäristön tarjoamaa potentiaalia voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin.
Miten mindfulness muuttaa johtajuutta? Väitöstutkimus avaa pitkäaikaisen harjoittelun vaikutuksia6.11.2026 10:05:05 EET | Tiedote
Mindfulness-meditaation kokeileminen on yleistynyt viime vuosina, mutta vain harva jatkaa harjoittelua pitkäjänteisesti osana arkeaan. KTM Sari Laine tarkasteli väitöstutkimuksessaan, millaisia merkityksiä johtajat antoivat pitkäaikaiselle mindfulness-meditaation harjoittamiselle ja miten he kokivat sen tukeneen heidän kehitystään johtajina.
Väitös: Lapsen hampaiden harjaustottumukset alkavat kauan ennen hammasharjaa5.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että lapsen hampaiden harjaustottumukset vakiintuvat jo varhain, ja niihin vaikuttavat erityisesti vanhempien omat suunhoitotottumukset sekä perheen arjen rutiinit. Tulokset korostavat varhaisen, koko perheeseen kohdistuvan tuen merkitystä lasten suunterveyden edistämisessä ja terveyserojen kaventamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme