Porolaidunnus muuttaa mäntymetsän kasvien juuria
20.10.2026 06:04:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Porojen laidunnus muuttaa pohjoisten mäntymetsien kasvillisuutta myös maan alla. Tuoreessa tutkimuksessa laidunnettujen metsien puiden ja aluskasvillisuuden pintajuuristoa oli lähes 30 prosenttia vähemmän. Myös juurten rakenne muuttuu, mikä voi heijastua kasvien mahdollisuuteen hankkia vettä ja ravinteita.

Porolaidunnukseen liittyvät muutokset mäntymetsien juuristossa voivat vaikuttaa metsien hiili- ja ravinnekiertoon. Vaikutukset voivat olla merkittäviä maailmanlaajuisesti porojen laiduntamissa boreaalisissa metsissä, jotka varastoivat noin kolmanneksen maapallon hiilestä ja tästä hiilestä yli puolet sijaitsee maaperässä.
Tutkimuksessa kerättiin ja vertailtiin maaperänäytteitä kuivilta mäntykankailta Angelista, Raja-Joosepista ja Kätkäsuvannosta, jotka olivat joko porojen laiduntamia tai joilta porolaidunnus oli estetty aitaamalla 50–100 vuotta sitten.
Tutkimus osoitti, että porolaidunnus vähentää puiden ja aluskasvillisuuden juurten määrää erityisesti maaperän ylimmässä kerroksessa 0–5 cm syvyydessä, missä suurin osa juuribiomassasta sijaitsee.
Juurten määrään vaikuttavat kasvillisuuden määrä, lajisto sekä maaperän lämpötila. Tutkimuksen mäntymetsissä porolaidunnus oli ohentanut eristävää jäkäläpeitettä, minkä vuoksi maaperä koki suurempia lämpötilavaihteluja. Porojen laiduntamilla alueilla maaperä oli talvella selkeästi pakkasen puolella, jopa -10°C, verrattuna laiduntamattomiin alueisiin, joiden alin lämpötila vain harvoin oli -5°C.
”Erityisesti talviaikainen kylmyys ja pakkasvauriot voivatkin selittää juurten määrän vähenemistä porojen laiduntamilla alueilla. Lisäksi porojen aiheuttamat mekaaniset häiriöt, kuten tallaaminen, voi vaikuttaa juurten vähenemiseen”, analysoi tutkijatohtori Maria Väisänen Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että porolaidunnus muuttaa juuria lyhyemmiksi, paksummiksi ja vähemmän haarautuviksi. ”Muutokset kielivät vähentyneestä ravinteiden ja veden etsimisestä, koska juuret muuttuivat rakenteeltaan vähemmän ympäristöä tutkiviksi”, Väisänen kertoo. Muutos voi johtua joko juurten muuntuvuudesta tai kasvilajiston muutoksesta. Porolaidunnus vähensikin variksenmarjaa ja puolukkaa, joiden molempien juuret ovat ohuita ja runsashaaraisia.
Juuret osallistuvat kasvin ravinteiden ja veden ottoon ja tuottavat maaperään hiilipitoista juurikariketta sekä juurieritteitä. Juurien määrä, rakenne ja sijainti maaperässä vaikuttavat keskeisesti maaperän ravinne- ja hiilenkiertoon.
Pohjoisissa havumetsissä juuret ovat olennainen hiilen siirtoreitti kasveista maahan. Juurten arvioidaan vastaavan 50–70 prosentista maaperään tulevasta hiilestä. Elävät juuret erittävät hiiliyhdisteitä maaperään, mikä voi tehostaa mikrobien hajotustoimintaa ja hiilen vapautumista ilmakehään. Kuolleet juuret taas muodostavat juurikariketta, johon hiili voi varastoitua maaperässä pitkäksi aikaa.
Miten tutkimus tehtiin?
Maaperänäytteistä erotettiin viiden senttimetrin paksuisia siivuja aina 25 cm syvyyteen saakka. Näytteistä eroteltiin pesemällä hieno- ja karkeajuuret, joiden kokonaismäärä punnittiin. Lisäksi hienojuuret luokiteltiin juurten pituuden, halkaisijan ja haarautumisen mukaan. Koealueilta mitattiin myös jäkäläkerroksen paksuus, varpukasvien määrä sekä maaperän lämpötila ja kosteus.
Hanketta johti tutkimusryhmä Umeån yliopistosta, Ruotsista, ja työ on osa Johannes Cunown väitöskirjaa. Oulun yliopisto oli hankkeessa mukana yhteistyökumppanina.
Tutkimus Reindeer grazing induces spatial and functional shifts in root systems of boreal pine forests julkaistiin elokuussa 2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Maria Väisänen, 040 5416 146, maria.vaisanen@oulu.fi, Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö
Kaisu KoivumäkiViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: luonnontieteet, vety-, teräs- ja vesitutkimus
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
6G-professorilla menestystä kuin tähtiä Otavassa18.11.2026 10:04:49 EET | Tiedote
Oulun yliopiston 6G-tutkimuksen professori Mehdi Bennis on listattu maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin.
Väitös: Paremmalla tiedon hallinnalla kohti digitaalista kaivosta18.11.2026 06:48:00 EET | Tiedote
Kaivoksissa syntyy jatkuvasti valtavia määriä dataa, mutta tiedon hajanaisuus vaikeuttaa sen hyödyntämistä. Diplomi-insinööri Jyrki Salmi esittää Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan uuden lähestymistavan kaivostoiminnan tiedonhallinnan yhtenäistämiseen. Tulevaisuuden kaivoksessa pitää louhia myös tietoa.
Väitös: Selluloosasta 6G-teknologiaa18.11.2026 06:46:00 EET | Tiedote
Riikka Haatajan väitöstutkimus osoittaa puupohjaisten materiaalien potentiaalin tietoliikennetekniikassa.
Nikotiini ja tupakansavu vaurioittavat kudoksia korjaavia soluja18.11.2026 05:50:00 EET | Tiedote
Nikotiinipussien käyttö voi altistaa suun limakalvon suurille paikallisille nikotiinipitoisuuksille. Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että nikotiini ja tupakansavu vaikuttavat haitallisesti soluihin, jotka ovat tärkeitä kudosten uusiutumiselle ja haavojen paranemiselle. Tulokset auttavat ymmärtämään, miten nikotiinituotteet voivat heikentää suun terveyttä ja kudosten korjautumista.
Juomaveden epäpuhtauksien vaikutuksia raskauteen ja lapsen varhaiseen terveyteen selvitetään kansainvälisessä tutkimuksessa18.11.2026 04:55:00 EET | Tiedote
Oulun yliopisto on mukana uudessa kansainvälisessä WAVES-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään, miten juomavedessä esiintyvien kemiallisten ja biologisten epäpuhtauksien yhdistelmät voivat vaikuttaa äidin ja kehittyvän lapsen terveyteen raskauden aikana ja varhaislapsuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme