Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään
21.10.2026 12:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.

Työuralla tapahtuvat siirtymät eivät ole ainoastaan työpaikan vaihtoja tai työtehtävien muutoksia, vaan ne heijastavat laajempia yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia muutoksia. Leena Ikosen väitöskirja tarkastelee, miksi aikuiset vaihtavat alaa, millaisissa elämäntilanteissa muutoksia tehdään ja miten alanvaihto käytännössä toteutuu.
Tutkimus selvittää myös, millaisia valintoja ja haasteita alanvaihtoon liittyy sekä millaisia seurauksia sillä on muutoksen jälkeen. Ikosen tutkimuksessa alanvaihtaminen tarkoittaa tapahtumaa, jossa aikuinen siirtyy työelämässä alalta toiselle ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta.
Alanvaihto liittyy usein koko elämän suunnan tarkasteluun
Tutkimuksen mukaan alanvaihtaminen on merkittävä käännekohta, joka vaikuttaa työn lisäksi moniin muihin elämän osa-alueisiin. Päätös alanvaihtoon ei synny hetkessä, vaan sitä edeltää usein pidempi pohdinta siitä, mikä nykyisessä työssä tai elämäntilanteessa ei enää tunnu toimivalta.
–Alanvaihtajat arvioivat uudelleen omaa arkeaan ja tulevaisuuttaan. Moni pohtii esimerkiksi jaksamistaan ja sitä, millainen työ tukisi paremmin hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Arjesta halutaan saada enemmän omannäköistä ja itselle sopivaa, Ikonen toteaa.
Tutkimus osoittaa, että alanvaihdon taustalla voi olla yhtä lailla työelämään kuin yksityiselämään liittyviä syitä. Alanvaihdon avulla pyritään löytämään työ, joka sopii paremmin omaan elämäntilanteeseen, arvoihin ja tulevaisuuden tavoitteisiin. Samalla muuttuu usein myös tapa suhtautua työhön, hyvinvointiin ja oman elämän suuntaan.
Alanvaihto voi parantaa työhyvinvointia ja lisätä merkityksellisyyden kokemusta
Tutkimuksen mukaan alanvaihdon vaikutukset näkyvät sekä työssä että vapaa-ajalla. Uuden ammatin kautta moni löytää työn, joka vastaa paremmin omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita tai elämäntilannetta.
Alanvaihto voi olla keino parantaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista, erityisesti silloin, kun aiempi työ ei enää vastaa omia odotuksia tai tarpeita. Onnistuneen muutoksen myötä työn merkityksellisyys voi vahvistua, mikä heijastuu myönteisesti myös muuhun elämään ja koettuun elämänlaatuun. Tutkimus osoittaa, että alanvaihdon seuraukset ulottuvat työelämän lisäksi myös koulutukseen, perhe-elämään ja arjen hyvinvointiin.
KM Leena Ikosen kasvatustieteen väitöskirja “Alanvaihtaminen – substantiivinen teoria elämänjärjestyksen murroksesta” tarkastetaan perjantaina 23.10.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Seminarium‑rakennuksen salissa S212.
Vastaväittäjänä toimii professori emerita Eija Kärnä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena tutkijaprofessori Taina Saarinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on suomi.
Lisätietoja: Leena Ikonen, leena.a.ikonen@jyu.fi
Yhteyshenkilöt
Pinja PeltolaTekninen avustajaJyväskylän yliopisto
Puh:+358 504622055pinja.s.peltola@jyu.fiKuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana kehittämässä tekoälypohjaisia digitaalisia kaksosia kiertotalouden tueksi9.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana lähes neljän miljoonan euron Euroopan innovaationeuvoston (EIC) Pathfinder Challenge -rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa, jossa kehitetään uuden sukupolven tekoälyyn perustuvia digitaalisia kaksosia (Digital Twin) jätteiden hyödyntämiseen tähtäävien teknologioiden kehitykseen. Nelivuotisen hankkeen tavoitteena on vauhdittaa kiertotalouden ratkaisuja sekä uusiutuvien polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien kehittämistä.
Joni Borgström Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajaksi6.11.2026 08:05:00 EET | Tiedote
Joni Borgström on aloittanut Jyväskylän yliopiston perustaman sijoitusyhtiö Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajana 1.11.2026. Unifund sijoittaa varhaisen vaiheen yrityksiin, joiden liiketoiminta perustuu Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tai osaamisen hyödyntämiseen.
Väitös: Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat valtasuhteita ja voivat aiheuttaa teknostressiä5.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat työn tekemisen tapoja ja työpaikkojen valtasuhteita, osoittaa YTM Anna Lammen väitöstutkimus. Robotit voivat helpottaa työtä, mutta niiden käyttöönotto voi myös aiheuttaa teknostressiä, jos työntekijöiden tarpeita ja työn organisointia ei huomioida riittävällä tasolla.
Jyväskylässä järjestettävä Rauhan riimit -tapahtuma tuo koululaiset yhteen rakentamaan rauhaa rapin, kielen ja luovuuden keinoin4.11.2026 15:30:58 EET | Tiedote
Jyväskylässä järjestetään keskiviikkona 11.11. Rauhan riimit - tapahtumapäivä, joka tuo yhteen UNESCO-koulujen oppilaita Kuopion, Jyväskylän ja Pirkanmaan alueilta. Tapahtuman keskiössä ovat rauhankasvatus, kulttuuriperintö, kestävä tulevaisuus sekä luovan ilmaisun mahdollisuudet.
Itsemyötätunnon pelko voi lisätä perfektionististen urheilijoiden mielenterveyden haavoittuvuutta4.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Perfektionistinen käyttäytyminen on yleistä kilpaurheilussa, mutta sen on todettu lisäävän mielenterveysongelmien riskiä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa erityisesti itsemyötätunnon pelko näyttäytyi merkittävänä mielenterveyden haavoittuvuutta lisäävänä tekijänä perfektionistisilla kilpaurheilijoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme