90-vuotias Itämeren hylkeiden "lehtokuutti" vihjaa, että fossiilisia ihmisristeymiä voi löytyä lisää
Tammikuussa lähes tasan 90 vuotta sitten Tukholman Skansenin hyljealtaasta löytyi vastasyntynyt, kuollut kuutti. Koska altaassa oli tuolloin vain kaksi halliurosta ja yksi norppanaaras, eläintarhan henkilökunta tiesi heti, että kyseessä oli lajien välinen risteymä.
Hybridillä oli kummankin lajin piirteitä, ja sen kallo päätyi Tukholman luonnonhistoriallisen museon kokoelmiin. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ja heidän yhteistyökumppaninsa ovat varmistaneet DNA-tutkimuksen avulla, että museon kokoelmista löytynyt kallo on todella Skansenin hybridi.
Risteytyvätkö hyljelajit myös luonnossa?
Useat geneettiset tutkimukset eri nisäkäslajeilla, ihmislajit mukaan lukien, ovat jo paljastaneet, että lajit voivat joskus risteytyä.
Tutkimusjohtaja Petri Auvisen,akatemiaprofessori Jukka Jernvallin ja yliopistotutkija Ari Löytynojan vetämät tutkijaryhmät Biotekniikan instituutista vertasivat Itämeren hylkeiden, harmaahylkeen eli hallin ja itämerennorpan, perimää saimaannorppien perimään. DNA-sekvenssien vertailussa kävi ilmi, että saimaannorppa, jolla ei ole ollut muita pariutumiskumppaneita kuten itämerennorpalla, on geneettisesti omanlaisensa. Sen sijaan Itämeren hallit ja itämerennorpat ovat geneettisestä ja rakenteellisesta erilaisuudestaan huolimatta aikojen kuluessa risteytyneet.
– Hallin ja norpan kallot, ja erityisesti niiden hampaisto, ovat hyvin erilaisia. Ne poikkeavat toisistaan jopa niin paljon, että paleontologit luokittelisivat nämä hyljelajit eri heimoihin, jos ne löytyisivät fossiileina. Kuitenkin Tukholman hybridi oli melkein täydellinen välimuoto, eikä siitä löytynyt ilmeisiä epämuodostumia, Jukka Jernvall kertoo.
Hallin ja norpan risteymän vertaaminen muihin risteytyviin lajipareihin auttaa hahmottamaan, kuinka erilaisten lajien välinen risteytyminen on mahdollista.
– Hallin ja itämerennorpan geneettiset ja hampaiston eroavaisuudet ovat yli kaksi kertaa suuremmat kuin neandertalinihmisen ja nykyihmisen. Ihmisen esihistoriasta voi siis vielä löytyä lisää hybridien fossiileja, Jernvall aprikoi.
Artikkeli:
Yoland Savriama, Mia Valtonen, Juhana I. Kammonen, Pasi Rastas, Olli-Pekka Smolander, Annina Lyyski, Teemu J. Häkkinen, Ian J. Corfe, Sylvain Gerber, Isaac Salazar-Ciudad, Lars Paulin, Liisa Holm, Ari Löytynoja, Petri Auvinen, Jukka Jernvall. Bracketing phenogenotypic limits of mammalian hybridization. Royal Society Open Science 28.11.2018, DOI: 10.1098/rsos.180903
________________________
Helsinki EVO-DEVO evolutionary phenomics group
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
akatemiaprofessori Jukka Jernvall, jernvall@fastmail.fm, puh. +358 40 7403 478
yliopistotutkija Ari Löytynoja, ari.loytynoja@helsinki.fi, puh. +358 50 319 9286
tutkimusjohtaja Petri Auvinen, petri.auvinen@helsinki.fi, puh. +358 50 448 2852
viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. +358 50 318 5302, @elinaraukko
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme