Helsingin yliopisto

90-vuotias Itämeren hylkeiden "lehtokuutti" vihjaa, että fossiilisia ihmisristeymiä voi löytyä lisää

Jaa

1929 Ruotsissa syntynyt harmaahylkeen ja itämerennorpan risteymä oli vanhempiensa lähes täydellinen välimuoto. Neandertalinihmiseen ja nykyihmiseen verrattuna hallin ja itämerennorpan eroavaisuudet ovat yli kaksi kertaa suuremmat. Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan onkin mahdollista, että ihmisen esihistoriasta löytyy lisää hybridien fossiileja.

Ruotsissa 1929 syntynyt hylje (alinna) on hallin ja itämerennorpan lähes täydellinen välimuoto.
Ruotsissa 1929 syntynyt hylje (alinna) on hallin ja itämerennorpan lähes täydellinen välimuoto.

Tammikuussa lähes tasan 90 vuotta sitten Tukholman Skansenin hyljealtaasta löytyi vastasyntynyt, kuollut kuutti. Koska altaassa oli tuolloin vain kaksi halliurosta ja yksi norppanaaras, eläintarhan henkilökunta tiesi heti, että kyseessä oli lajien välinen risteymä.

Hybridillä oli kummankin lajin piirteitä, ja sen kallo päätyi Tukholman luonnonhistoriallisen museon kokoelmiin. Nyt Helsingin yliopiston tutkijat ja heidän yhteistyökumppaninsa ovat varmistaneet DNA-tutkimuksen avulla, että museon kokoelmista löytynyt kallo on todella Skansenin hybridi.

Risteytyvätkö hyljelajit myös luonnossa?

Useat geneettiset tutkimukset eri nisäkäslajeilla, ihmislajit mukaan lukien, ovat jo paljastaneet, että lajit voivat joskus risteytyä.

Tutkimusjohtaja Petri Auvisen,akatemiaprofessori Jukka Jernvallin ja yliopistotutkija Ari Löytynojan vetämät tutkijaryhmät Biotekniikan instituutista vertasivat Itämeren hylkeiden, harmaahylkeen eli hallin ja itämerennorpan, perimää saimaannorppien perimään. DNA-sekvenssien vertailussa kävi ilmi, että saimaannorppa, jolla ei ole ollut muita pariutumiskumppaneita kuten itämerennorpalla, on geneettisesti omanlaisensa.  Sen sijaan Itämeren hallit ja itämerennorpat ovat geneettisestä ja rakenteellisesta erilaisuudestaan huolimatta aikojen kuluessa risteytyneet.

– Hallin ja norpan kallot, ja erityisesti niiden hampaisto, ovat hyvin erilaisia. Ne poikkeavat toisistaan jopa niin paljon, että paleontologit luokittelisivat nämä hyljelajit eri heimoihin, jos ne löytyisivät fossiileina. Kuitenkin Tukholman hybridi oli melkein täydellinen välimuoto, eikä siitä löytynyt ilmeisiä epämuodostumia, Jukka Jernvall kertoo.

Hallin ja norpan risteymän vertaaminen muihin risteytyviin lajipareihin auttaa hahmottamaan, kuinka erilaisten lajien välinen risteytyminen on mahdollista.

– Hallin ja itämerennorpan geneettiset ja hampaiston eroavaisuudet ovat yli kaksi kertaa suuremmat kuin neandertalinihmisen ja nykyihmisen. Ihmisen esihistoriasta voi siis vielä löytyä lisää hybridien fossiileja, Jernvall aprikoi.

Artikkeli:

Yoland Savriama, Mia Valtonen, Juhana I. Kammonen, Pasi Rastas, Olli-Pekka Smolander, Annina Lyyski, Teemu J. Häkkinen, Ian J. Corfe, Sylvain Gerber, Isaac Salazar-Ciudad, Lars Paulin, Liisa Holm, Ari Löytynoja, Petri Auvinen, Jukka Jernvall. Bracketing phenogenotypic limits of mammalian hybridization. Royal Society Open Science 28.11.2018, DOI: 10.1098/rsos.180903

________________________

Helsinki EVO-DEVO evolutionary phenomics group

Evolutionary sequence analysis group

DNA sequencing and genomics laboratory

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

akatemiaprofessori Jukka Jernvall, jernvall@fastmail.fm, puh. +358 40 7403 478
yliopistotutkija Ari Löytynoja, ari.loytynoja@helsinki.fi, puh. +358 50 319 9286
tutkimusjohtaja Petri Auvinen, petri.auvinen@helsinki.fi, puh. +358 50 448 2852

viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. +358 50 318 5302, @elinaraukko

Kuvat

Ruotsissa 1929 syntynyt hylje (alinna) on hallin ja itämerennorpan lähes täydellinen välimuoto.
Ruotsissa 1929 syntynyt hylje (alinna) on hallin ja itämerennorpan lähes täydellinen välimuoto.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme