Äänioikeuden ulkopuolelle jäi monia ikäihmisiä
Suomessa siirryttiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906. Periaatteessa kaikki 24 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset saivat äänestää eduskuntavaaleissa. Yksi poikkeuksista oli kunnan vakinaista köyhäinapua saavat henkilöt, joita äänioikeus ei koskenut.
Osa ikäihmisistä joutui köyhäinhoidon varaan ja jäi siis samalla äänioikeuden ulkopuolelle jo ihan siitä syystä, ettei kattavaa eläkejärjestelmää ollut.
– Varhain saatu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää, mutta äänioikeuden rajoittaminen vaivaishoidon perusteella puuttui erityisesti iäkkäiden äänioikeuteen, kertoo yliopistonlehtori Elina Einiö Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksiköstä.
Tutkimuksessa laskettiin ikäryhmittäin, kuinka suuri osuus suomalaisista jäi äänioikeuden ulkopuolelle vakinaisen köyhäinhoidon vuoksi vuoden 1911 eduskuntavaaleissa. Tulosten mukaan äänioikeuden ulkopuolelle jääminen oli sitä yleisempää, mitä vanhempi ihminen oli. Arviolta noin 5 prosenttia 65–69-vuotiaista suomalaisista jäi köyhäinhoidon vuoksi ilman äänioikeutta, kun vastaava osuus 75–79-vuotiaista oli 15 prosenttia ja 80–84-vuotiaista yli 20 prosenttia.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että köyhäinhoidon varaan joutuneita pidettiin kykenemättöminä itsenäisen äänestyspäätöksen tekoon, koska he olivat kunnan isäntävallan alaisia.
Tutkimuksessa oli mukana Hämeen lääni ja Turun ja Porin lääni. Tutkijat analysoivat yli 19,000 köyhäinhoidon asiakkaan käsinkirjoitetut syntymäaika- ja sukupuolitiedot. Tiedot suhteutettiin väestörakenteeseen seurakuntakirjojen avulla.
Äänioikeuden rajoitus köyhäinhoidon perusteella kosketti erityisesti naisia
Tutkimuksessa arvioitiin myös, että naiset jäivät köyhäinhoidon vuoksi useammin ilman äänioikeutta.
– Tämä saattaa liittyä naisten miehiä suurempaan todennäkösyyteen jäädä leskeksi. Naiset elivät jo tuolloin miehiä pidempään ja heillä on saattanut olla merkittäviä vaikeuksia tulla toimeen vanhuuden vaivojen pahentuessa, Einiö toteaa.
Tutkimusta rahoitti Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia.
Tutkimus on julkaistu Population-lehdessä ja saatavilla verkossa http://www.journal-population.com/articles/2018-1-political-exclusions-attributable-to-poor-relief-in-early-twentieth-century-finland/
Lisätiedot:
Elina Einiö, puh. 050 319 9368, elina.einio@helsinki.fi
Hanna Wass, puh. 050 3363512, hanna.wass@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme