Jyväskylän yliopisto

Ahdistiko euroon siirtyminen? Suomalaiset ovat tottuneet moniin valuuttoihin

Jaa

Suomen ottaessa käyttöön euron vuoden 2002 alusta tilanne koettiin monin paikoin sekavaksi. Euromääräisiä hintoja käännettiin kansan keskuudessa pitkään markoiksi, ja haikaileepa osa väestöstä edelleen paluuta ”mummonmarkkoihin”. Uuteen valuuttaan siirtyminen ja vanhan rahan ikävöinti eivät kuitenkaan olleet ainutlaatuisia ilmiöitä Suomen historiassa.

Siinä missä 2000-luvun alussa hankaluutta aiheutti valuutan vaihto toiseksi, paria sataa vuotta aiemmin, 1800-luvun alkupuoliskolla, maassa oli käytössä laskutavasta riippuen viidestä kuuteen valuuttaa. Osa rahoista oli ruotsalaisia, osa venäläisiä. Tilanne syntyi, kun Suomi siirrettiin Ruotsin alaisuudesta osaksi Venäjän keisarikuntaa vuonna 1809.

Osana Ruotsia Suomen alueella oli ollut käytössä ruotsalainen raha, jota aikakaudelle tyypilliseen tapaan oli sitäkin kierrossa useaa sorttia. Maksuvälineinä ja hintoja ilmoitettaessa käytettiin niin hopea-, velkakirja- ja pankinriksejä. Venäjään liittämisen myötä maahan tuotiin sekä hopeiset että paperiset ruplat. Kaiken kukkuraksi Suomen Pankki alkoi pian lasketa liikenteeseen omia ruplamääräisiä seteleitään. Maassa tavattiin myös vanhoja platinaisia ja kultaisia kolikoita sekä esimerkiksi norjalaista rahaa Käsivarren Lapissa.

Aikalaiskertomuksissa ajan rahaoloja kuvataankin usein sekaviksi ja hankaliksi, ja sittemmin käsitys on jäänyt kyseenalaistamattomana elämään. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkimusryhmä tarttui haasteeseen ja päätti selvittää, missä määrin valuuttojen moninaisuus hankaloitti 1800-luvun alkupuoliskon suomalaisten arkea. Lopputulos oli, että siinä missä euroja opittiin käyttämään varsin nopeasti ja markkojen ja eurojen hetkellinen rinnakkainen käyttö ei 2000-luvun alun suomalaisten arkea sotkenut, myös 1800-luvun alun suomalaisille valuuttojen moninaisuus ei tarkoittanut sellaista vaikeutta kuin on totuttu ajattelemaan.

”Niin kutsuttu monivaluuttaisuus oli pikemminkin normi kuin poikkeus esiteollisella ajalla”, toteaa ryhmän jäsen, tutkijatohtori Miikka Voutilainen. ”1800-luvun alun suomalaiselle nykyisenkaltaisessa, yhteen valuuttaan perustuvassa järjestelmässä eläminen olisi peräti omituista. Esiteollisessa yhteiskunnassa useille valuutoilla oli näet merkityksensä: yhdellä valuutalla voitiin esimerkiksi korvata toisen puutetta. Sama on havaittavissa myös monissa nykypäivän kehittyvissä maissa.”

Eri puolilla maata käytettiin eri valuuttaa

Tutkimuksen tärkein löydös oli kuitenkin se, että vaikka maassa oli käytössä monta rahalajia, oli vain harvoja alueita, joissa samanaikaisesti käytetiin useampia valuuttoja rinnakkain.

”Oli toisin sanoen tyypillisempää, että kullakin alueella käytettiin tiettyä valuuttaa. Länsi-Suomessa ja Lapissa käytettiin yhä 1830-luvulla, 20 vuotta Ruotsista erkaantumisen jälkeen, ruotsalaista rahaa, kun taas itäisimmissä, perifeerisimmissä osissa maata kierrossa oli edelleen hopeisia ruplia, joita muissa osissa maata ei oltu käytetty aikapäiviin. Helsingistä Savoon kulki alue, jossa oli omaksuttu paperisten ruplien käyttö. Alueet, joissa valuuttoja yhä 1830-luvulla käytettiin sekaisin, sijoittuivat ruotsalaisen ja venäläisen rahan käyttöalueiden väliin nykyisen Keski-Suomen alueelle, siis esimerkiksi myös itä- ja länsimurteiden murrosalueelle”, selventää tutkijatohtori Riina Turunen.

Kokonaisuutena tutkimus lisää ymmärrystä Suomen alueellisesta jakautumisesta omiin, toisistaan varsin eristyksissä olleisiin alueisiin. Alueiden rajoja määrittelivät ennen kaikkea kaupankäynnin suunta ja rajat.

”Vaikka todistusaineisto on kahdensadan vuoden takaa, auttaa se ymmärtämään paitsi nykyisten kehittyvien maiden taloudellisia olosuhteita, myös Suomen nykyistä alueellisuutta ja aluepolitiikkaa”, katsovat Voutilainen ja Turunen.

Tutkimusryhmän artikkeli “Multi-currency Regime and Markets in Early Nineteenth-century Finland” on ensimmäinen suomalaisten tutkijoiden tai Suomea koskevan tutkimuksen raportointi Financial History Review:ssä. Kyseessä on Cambridge University Press:in julkaisema korkeatasoinen rahoitus- ja valuuttahistoriaan keskittyvä vertaisarvioitu akateeminen julkaisu. Tutkijatohtori Miikka Voutilaisen ja tutkijatohtori Riina Turusen lisäksi tutkimusryhmään kuului professori Jari Ojala.

Yhteystiedot:

Riina Turunen, FT, tutkijatohtori
Historian ja etnologian laitos
Jyväskylän yliopisto
Sähköposti: riina.j.turunen@jyu.fi
Puh. 040-805339

Linkki julkaisuun: https://www.cambridge.org/core/journals/financial-history-review/article/multicurrency-regime-and-markets-in-early-nineteenthcentury-finland/92F168ABFED7ACA622771D20D22AC015

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme