Audiomedia Oy

Ahkeria ja itsenäisiä suomalaisopiskelijoita arvostetaan amerikkalaisissa yliopistoissa

Jaa
Yhdysvalloissa, Virginian osavaltiossa sijaitseva Danvillen pikkukaupunki on ollut merkittävä tekstiili- ja tupakkateollisuuden keskittymä. Tänä päivinä tyhjentyneiden teollisuushallien kaupungissa toimivalla Averett - yliopistolla on keskeinen merkitys noin 50 tuhannen asukkaan kaupungin elinvoimaisuudelle.
Aura-Maria Laukkanen ja Jonna Koski
Aura-Maria Laukkanen ja Jonna Koski

Pienessä yliopistossa opiskelija huomioidaan

Joulukuussa liikunnanopettajaksi valmistuvan jyväskyläläisen Jonna Kosken mielestä pienen yliopiston hyvä puoli on, että opettajat ja valmentajat tuntevat opiskelijat henkilökohtaisesti ja ovat aina valmiina auttamaan myös koulun ulkopuolisissa asioissa. - Tämän myötä kansainvälinen opiskelija kokee olevansa tervetullut ja sopeutuu nopeammin yliopiston elämään ja opiskeluihin.

- Yleensä ajatellaan, että pienen yliopiston tutkinnolla ei voi päästä "isoihin duuneihin". Kuitenkin verkostoituminen täällä on helpompaa ja professoreilla on resursseja auttaa myös valmistumisen hetkillä, mille tahansa uralle opiskelija päätyykään, kuvailee liikuntatieteen kandidaatiksi valmistuva Valkealasta kotoisin oleva Aura-Maria Laukkanen.

Aura-Maria Laukkanen ja Jonna Koski

Jonna ja Aura-Maria pitävät Averetin opetusta erinomaisena. - Pienet luokkakoot takaavat syvemmän oppimiskokemuksen. Professorit pystyvät myös auttamaan henkilökohtaisesti, mikä ei ole mahdollista isoissa kouluissa. Opettajat ovat tavattavissa viikottain, jolloin opiskelijat pystyvät varaamaan henkilökohtaisia tapaamisaikoja joko akateemiseen apuun tai muihin kysymyksiin, kuvailevat opiskelijat kokemuksiaan.

Suomalaisopiskelijoiden ahkeruutta ja itsenäisyyttä arvostetaan

Yliopiston varajohtajan, Buddy Rawleyn mukaan yliopistolla on yli kolme vuosikymmentä kestänyt lukkarinrakkaus Suomeen. - Arvostamme kansainvälisten opiskelijoiden joukossa erityisesti suomalaisia nuoria, jotka ovat esimerkillisiä itsenäisyytensä ja vastuunkantonsa ansiosta.Suomen koulujärjestelmä tuottaa hyvillä valmiuksilla varustettuja opiskelijoita.

Buddy Rawley

Yliopistossa voi suorittaa nelivuotisen korkeakoulututkinnon yli 30 oppiaineessa. Yliopistossa opiskelee 15 eri maasta yhteensä 1900 opiskelijaa, joista tällä erää 24 on suomalaista.

Yliopiston Suomi yhteyden luojana pidetään 1970-luvun alussa yliopistoon tullutta Vesa Hiltusta, jokatoimi Averetissa mm. valmentajana, opettajana, professorina ja urheilujohtajana vv. 1976-2004.    - Suomalaiset opiskelijat ovat hyvässä huudossa Yhdysvaltain yliopistoissa. Peruskoulun ja lukion antama hyvä yleissivistys sekä ahkeruus ja kurinalaisuus ovat tyypillistä suomalaisille nuorille, joita olen Suomessa pidetyissä tilaisuuksissa rohkaissut hakeutumaan Averetin opiskelijoiksi.

Tämän vahvistavat myös Jonna ja Aura-Maria.  - Erityisesti suomalaisia opiskelijoita rakastetaan Averetissa, koska meidät tunnetaan erinomaisina opiskelijoina, urheilijoina, hyvinä persoonina ja joilla on kova tahto menestyä elämässä. Tämän vuoksi meitä autetaan paljon asioissa, mutta meiltä myös odotetaan enemmän kuin muilta, joten tämä maine on tärkeä pitää yllä.

Avoimuudesta ja sosiaalisuudesta etua

Hiltunen kiertää suomalaisia lukioita ja urheiluopistoja esittelemässä Averett-yliopiston opiskelumahdollisuuksia ja rekrytoimassa uusia suomalaisopiskelijoita. - Haluan kannustaa nuoria kansainvälistymään ja hankkimaan ulkomailla opiskelusta sellaista näkymätöntä pääomaa, jota muuten ei saa. Haluan toimia opiskelijoiden tukena ja kannustaa nuoria samaan, kuin minkä sain ja koin itsekin. Olen huomannut monesta opiskelijasta, miten opiskelu ja pärjääminen uudessa kulttuurissa kasvattavat itsetuntoa ja auttavat löytämään itsensä.

Viisuminhakuprosessi ja Kelan opintotukiasiat vaativat Jonnan mukaan paljon kärsivällisyyttä ja paperityötä. - Silti kokemus täällä on ehdottomasti sen vaivan arvoista.

- Täällä opiskelu vaatii avoimuutta ja sopeutumistaitoja, minkä lisäksi sosiaalinen luonne on myös ehdottomasti hyvä puoli, muistuttaa Aura-Maria.

Vesa Hiltunen

-Monet pelkäävät ulkomaille lähtöä ja opiskelua vieraalla kielellä. Kun amerikkalaisen yliopisto on koulumainen ja tavoitteellinen, siellä pystyy töitä tekemällä suorittamaan tutkinnon aikataulussa. Täällä opiskelleet suomalaiset ovat menestyneet opinnoissaan ja urallaan hienosti, kehaisee Hiltunen.

Hiltusen mukaan Averetissa halutaan vahvistaa tiedon ja taidon opettamisen ohella tunneälyä, jota yhä enemmän työelämässä tarvitaan. - Meiltä puuttuu suomalaisille tuttu yliopistomaailman akateeminen vapaus kandidaattitutkinnosta, jossa mennään hyvin koulumaisesti ja tavoitteellisella ohjelmalla. Maisteri- ja tohtoritutkinnossa on enemmän tutkimusta ja vapauksia omaehtoiseen opiskeluun ja työhön, sanoo Hiltunen.

-Kun opiskelu Amerikassa on kallista, olemme luoneet stipendijärjestelmiä, jotka mahdollistavat opiskelun. Toisaalta lukukausimaksut ovat kannustanut suomalaiset pysymään aikatauluissa ja menestymään opinnoissaan. Suomalaiset ovat hyviä urheilijoita ja hyviä opiskelijoita, kuvailee Hiltunen kokemuksiaan suomalaisopiskelijoista.

Martti Ahtisaari kansainvälistymisen esikuvana

Hiltusen jälkeen yliopistosta on valmistunut 300 suomalaista opiskelijaa, joista monet ovat tulleet Pajulahden urheiluopiston valmentavan opintojakson jälkeen yliopistoon ja menestyneet yliopistourheilussa kuten tenniksessä ja golfissa. Entisenä oululaisena Hiltunen toi Oulun NMKY-aikaisen koripallovalmentajansa ja opiskelijaystävänsä Martti Ahtisaaren Averetin tukijoukkoihin. Ahtisaari on yliopiston kunniatohtorina hankkinut yliopistolle stipendejä ja luonut sille yhteiskuntasuhteita.

-Tätä yhteistyötä suomalaisten kanssa haluamme jatkaa ja vahvistaa. Olemme pari vuotta valmistelleet kulttuuristipendiä, jolla haluamme kunnioittaa Ahtisaaren työtä, kulttuuria ja yhteistyötä. Tämä on kunnianosoitus Ahtisaarelle, Suomelle ja kansainvälisyydelle, korostaa Rawley.

Hiltunen muistuttaa, että Ahtisaari ja hän itse saivat mahdollisuuden lähteä opiskelemaan ja töihin ulkomaille, jonka myötä avautui kummallekin uudenlaisia mahdollisuuksia elämässä ja työuralle.  Hiltusen toimesta on Oulussa järjestetty kesäisin Martti Ahtisaari - Golf turnaus, jonka tuotto kerätään stipendirahastoon. - Suunnittelemme parhaillaan toisen talouspainotteisen huipputason kesätapahtuman järjestämistä, jolla on sama tavoite, kerätä varoja suomalaisopiskelijoiden stipendeihin.

Markku Laukkanen

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Aura-Maria Laukkanen ja Jonna Koski
Aura-Maria Laukkanen ja Jonna Koski
Lataa
Buddy Rawley
Buddy Rawley
Lataa
Vesa Hiltunen
Vesa Hiltunen
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Puurakentamisen ohjelmapäällikkö Petri Heino: Muu Eurooppa edistää puurakentamista – Suomen ohjelma päättyi22.2.2024 10:20:33 EET | Artikkeli

Suomessa on Ahon hallituksesta alkaen edistetty puurakentamista erilaisilla hankkeilla ja ohjelmilla. Vuodesta 2016 alkaen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa johtanut Petri Heino on pettynyt ohjelmatoimien päättymiseen, vaikka sille olisi tarvetta. -Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämisestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistuttaa Heino. –Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamises

Päätoimittaja Antti Kokkonen: Metsäuutisoinnissa kaksi eri todellisuutta16.2.2024 15:42:59 EET | Artikkeli

Viikko sitten julkaistun YTT Juhani Wiion selvityksen mukaan valtamedian metsäuutisointi painottuu ilmastoteemojen käsittelyyn. – Median metsäuutisointi vahvistaa polarisoitunutta yksipuolista metsäkeskustelua ja agendaa eikä anna siihen kokonaisvaltaista ymmärrystä tarjoavia aineksia. Mediasta on tullut metsäkeskustelun osapuoli, joka uutisoi metsistä etupäässä ilmastomuutoksen, luontokadon ja biodiversiteetin näkökulmista, tulkitsee Wiio selvitystään. Selvityksen päätelmät eivät yllätä Kalevan päätoimittaja Antti Kokkosta. – Helsingin Sanomien päälevikkialue on pääkaupunkiseutu, jossa lukijoiden metsäsuhde painottuu virkistykseen ja retkeilyyn eikä talouteen ja toimeentuloon. On selvää, että lehden linja myötäilee lukijakunnan lähellä olevia teemoja. –Maakuntalehdissä ja Ylen aluetoimituksissa metsäaiheita käsitellään myös talouden ja työllisyyden näkökulmista, koska metsätalouden koko arvoketjulla alkaen metsäpäästä tehtaisiin on suuri merkitys ihmisten elämään ja leivän lähteenä to

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye