Äidin suolistomikrobeilla on tärkeä ja pitkäaikainen vaikutus lapsen terveyteen ja kehitykseen
Äidin suoliston bakteerit luovuttavat vauvan suolistobakteereille lukuisia kehitykselle olennaisia geenejä, jotka osallistuvat vauvan immuunijärjestelmän ja kognitiivisen järjestelmän kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä äidin ja vauvan välisestä monimutkaisesta fysiologisesta yhteydestä varhaislapsuuden aikana.

Lapsen syntymän aikana ja sen jälkeen äidin suolistosta peräisin olevat bakteerit asettuvat vauvan elimistöön ja saavat aikaan ainutlaatuisen, hyödyllisen bakteeriston, joka auttaa pilkkomaan ravintoaineita, hyödyntämään vitamiineja ja opettaa vauvan orastavaa immuunijärjestelmää tunnistamaan vieraita mikrobeja. Helsingin yliopiston, Massachusetts Institute of Technologyn ja Harvardin yliopiston Broad-instituutin tutkijoiden uudessa tutkimuksessa kävi ilmi, että äidin suolistomikrobiston vaikutukset ulottuvat vielä pidemmälle lapsuuteen.
Tutkijat selvittivät, miten äidin ja vauvan suoliston mikrobiomit muuttuvat raskauden ja ensimmäisen elinvuoden aikana. Cell-lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa vahvistetaan geenien siirtyminen äidin ja vauvan suolistobakteerien välillä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa löydettiin imeväisten suolistobakteerien genomeista satoja geenejä, jotka olivat peräisin äidin bakteereista. Nämä geenit osallistuvat lapsen immuunijärjestelmän ja kognitiivisen järjestelmän kehittymiseen ja auttavat vauvaa käsittelemään muuttuvaa ruokavaliota sen kasvaessa.
Äidin mikrobiston geenit tukevat vauvan ruoansulatuksen toimintaa
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että bakteerien geenien siirtyminen äidistä vauvaan ei ole kertaluonteinen tapahtuma synnytyksen yhteydessä, vaan jatkuva prosessi koko vauvan ensimmäisen elinvuoden ajan.
– Tämä voi olla vielä yksi äidin ja lapsen välisen pitkän siteen etu, sillä se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia näille hyödyllisille geenin siirtymisille, tutkija Tommi Vatanen Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkijaryhmän tunnistamien mikrobiston yhteisten geenien joukossa on monia, jotka koodaavat vauvan ruokavalioon liittyviä proteiineja, kuten entsyymejä, jotka hajottavat rintamaidon monimutkaisia sokereita.
– Geenien siirtyminen mahdollistaa suolistobakteereille tärkeitä mekanismeja esimerkiksi ravintoaineiden hyödyntämisessä, mistä on hyötyä vauvalle Vatanen sanoo.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että vauvan mikrobit saavat geenejä myös muilta ihmisiltä vauvan jokapäiväisessä elämässä, kuten ei-synnyttäneeltä vanhemmalta tai sisaruksilta, joten geenin siirtymisiä voi tapahtua vielä enemmän kuin mitä toistaiseksi on pystytty todentamaan. Aiheesta tarvitaankin vielä jatkotutkimusta sen selvittämiseksi, missä ja milloin geenin siirtymisiä voi tapahtua.
Tutkijat selvittivät myös varhaisruokinnan vaikutusta imeväisten mikrobiomiin.
– Jatkotutkimuksen myötä tulevaisuudessa voisi olla mahdollista pienentää sairauksien riskiä muuttamalla suoliston bakteeristoa tai täydentämällä sitä tarkoituksenmukaisilla mikrobiston aineenvaihduntatuotteilla, Vatanen mainitsee.
Alkuperäinen artikkeli: Tommi Vatanen, Karolina S. Jabbar, Terhi Ruohtula, Jarno Honkanen, Julian Avila-Pacheco, Heli Siljander, Martin Stražar, Sami Oikarinen, Heikki Hyöty, Jorma Ilonen, Caroline M. Mitchell, Moran Yassour, Suvi M. Virtanen, Clary B. Clish, Damian R. Plichta, Hera Vlamakis, Mikael Knip, Ramnik J. Xavier: Mobile genetic elements from the maternal microbiome shape infant gut microbial assembly and metabolism, Cell, vol. 185, issue 26, P4921-4936.E15, dec. 22, 2022. DOI: 10.1016/j.cell.2022.11.023
Lisätietoja
Tommi Vatanen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto
tommi.vatanen@helsinki.fi
Mikael Knip, tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto
mikael.knip@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sairaalabakteeri ei tartu terveisiin vastasyntyneisiin vauvoihin8.2.2023 13:25:34 EET | Tiedote
Vaikka mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistobakteereja esiintyy usein sairaaloissa, terveillä vastasyntyneillä ei ole suurempaa riskiä saada bakteereja kuin aikuisilla. Myöskään keisarinleikkaus ei lisännyt altistusta.
Rituaalit vetoavat ihmismieleen8.2.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professoria Jutta Jokirantaa kiinnostaa, millaiset ihmismielen mekanismit selittävät rituaalien vetovoimaa ja ihmisten rituaalista toimintaa jo varhain.
B3-vitamiini nikotiiniamidiribosidista on hyötyä lihasten mitokondrioille ja suoliston mikrobistolle8.2.2023 08:07:05 EET | Tiedote
B3-vitamiini nikotiiniamidiribosidilla (NR) on tutkimuksessa todettu olevan suotuisia vaikutuksia lihasten mitokondrioihin ihmisillä. Mitokondrioiden toimintahäiriöitä ei vielä nykyisin voida hoitaa. Löydös kannustaa selvittämään, voisiko tämä B3-vitamiini toimia jopa potentiaalisena lääkevaihtoehtona mitokondrioiden toimintahäiriöihin.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä matalammin koulutetuilla7.2.2023 07:10:18 EET | Tiedote
Mielenterveyden häiriöt koskettavat monia suomalaisia taustasta riippumatta. Riski sairastua on kuitenkin huomattavasti suurempi matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevilla, selvisi tuoreessa tutkimuksessa.
Kutsu: Tilaisuus lääketieteen tutkimusrahoituksen tulevaisuudesta6.2.2023 10:14:06 EET | Tiedote
Mikä on lääketieteen tutkimusrahoituksen tilanne? Mitä rahoituksella saadaan aikaan? Millaisia tavoitteita ja toimia tutkimuksen ja sen rahoituksen kehittämiseen kansanedustajat tarjoavat? Tervetuloa tilaisuuteen eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon 14.2. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas sekä Helsingin yliopisto
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme