Helsingin yliopisto

Äidinkielellä yhteys musiikin käsittelyyn aivoissa

Jaa

Suomenkieliset erottivat tuoreessa väitöstutkimuksessa äänen keston paremmin kuin saksankieliset ja suomalaismuusikot erottuivat muista koehenkilöistä äänen korkeuden tunnistuksellaan. Tutkimuksessa oli mukana erikielisiä erilaisen musiikillisen taustan omaavia henkilöitä.

Aivojen kuulojärjestelmä muovautuu sen mukaan, millaisille ääniympäristöille se altistuu ja esimerkiksi äidinkieli ja musiikkiharjoittelu vaikuttavat äänten käsittelyyn aivoissa.

Helsingin yliopiston tutkija Caitlin Dawson tutkii tuoreessa väitöskirjassaan äidinkielen ja musiikillisen taustan yhteisvaikutuksia äänen peruspiirteiden käsittelyyn. Tutkimusmenetelminä olivat aivorunkomittaukset sekä kuuntelukokeet.

Kuuntelukokeilla kartoitettiin äänen keston, voimakkuuden ja korkeuden erottelutarkkuuksia. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös tutkittavien täyttämiä itsearviointeja omasta musiikillisesta taustastaan.

­­– Suomea äidinkielenään puhuvilla äänen keston aivokuoren alainen käsittely oli tehokkaampaa kuin saksankielisillä tutkittavilla. Tämä liittyy siihen, että suomen kielessä äänteen pituus saattaa muuttaa sanan merkityksen, joten aivot ovat herkistyneet äänteiden pituudelle, Dawson toteaa.

Lisäksi suomenkielisillä muusikkous liittyi parempaan äänen korkeuden erotteluun kuuntelukokeessa. Mandariinikiinankieliset muusikot puolestaan tunnistivat muita paremmin äänen korkeuden ja keston. Heidän kielessään äänen korkeus voi muuttaa sanojen merkityksiä.

– Muusikkouden vaikutukset havaintoihin eivät näkyneet suomen- tai mandariinikiinankielisten aivorunkovasteissa. Se voi johtua siitä, että kieli on aiemmin opittu ja olennaisempi taito kuin musiikki, Dawson sanoo.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että muusikkous ei vahvista äänten eri piirteiden havaitsemista samalla tavalla eri kielten puhujilla. Äidinkielen fonologinen rakenne saattaa vaikuttaa siihen, miten musiikillinen kokemus tehostaa joidenkin äänen piirteiden havaitsemista.

Caitlin Dawson väittelee 4.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Effects of linguistic and musical expertise on early auditory processing - Electrophysiological and behavioral evidence". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus Main Building, Unioninkatu 34 (Fabianinkatu 33), auditorio XIV.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Caitlin Dawson, caitlin.dawson@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Anarkistit haluavat tarjota omaleimaisen poliittisen vaihtoehdon22.2.2018 10:48Tiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että anarkistit pyrkivät tarjoamaan poliittiseen toimintaan selvän vaihtoehdon. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että anarkistit haluavat ylläpitää uskoa perustavan yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuuteen. Anarkistit tavoittelevat ”yhteisöllisen yksilöllisyyden” yhteiskuntaa, jossa yksilönvapaus ja tasa-arvo ovat sopusoinnussa ja jonka hallinta perustuu lakien sijaan keskinäisiin sopimuksiin.

Laatuongelmat lisäävät ristiriitoja hoivajohtajien ja hoitajien välille21.2.2018 09:00Tiedote

Hoivatyöntekijät voivat nähdä itseensä kohdistuvat odotukset kohtuuttomina, mutta tilanne on hankala myös hoivatyön lähijohtajille: Yhteiskuntapoliittisten odotusten mukaisesti hoivajohtajien tulisi ratkaista hoivan laatuongelmia aktivoimalla alaisiaan. Mikäli alaiset kyseenalaistavat aktivoinnin mielekkyyden, näyttäytyy johtajien työ mahdottomana, jopa haitallisena, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme