Helsingin yliopisto

Äitiys muuttaa naisten arvoja perinteisemmiksi

Jaa

Perinteiset arvot tulevat naisille tärkeiksi, kun he saavat lapsia. Miesten arvomaailma sen sijaan ei muutu isyyden myötä. Tämän takia uudet vanhemmat voivat arvojen osalta liukua erilleen toisistaan.

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdyssä uudessa tutkimuksessa osoitetaan, että vanhemmaksi tulo muuttaa naisten arvoja aiempaa konservatiivisempaan tai perinteisempään suuntaan.

Arvot ovat elämää ohjaavia periaatteita, toisin sanoen ihanteita, joita kohden pyritään. Konservatiiviset tai perinteiset arvot tarkoittavat sitä, että arvostetaan maanläheisyyttä, perinteitä, sääntöjä ja turvallisuutta, eletään enemmän muitten ihmisten odotusten mukaan, eikä muutokseen suhtauduta kovin avoimin mielin.

Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että lapsia saaneilla on perinteisemmät arvot kuin lapsettomilla ihmisillä. Sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist on tutkinut, johtuuko tämä omasta valinnasta, eli onko siis niin, että perinteisten arvojen mukaisesti ajattelevat perustavat muita useammin perheen, vain muuttaako vanhemmuus arvoja perinteisempään suuntaan.

Tutkimuksessa käytettiin psykologiassa yleisimmin hyväksyttyä Schwartzin arvoteoriaa (1992). Teorian mukaan arvot asettuvat akseleille muutosvalmius – säilyttäminen sekä itsensä ylittäminen – itsensä korostaminen. 

Lönnqvist hyödynsi aluksi kattavaa ja edustavaa European Social Surveyn dataa (n = 12 850), joka varmensi aiemmat tutkimustulokset ja josta ilmeni, että lapsen saaneiden suomalaisten naisten arvot olivat konservatiivisempia kuin lapsettomien naisten. Aiemmissa tutkimuksissa on osoittautunut, että naisten arvot ovat perinteisempiä kuin miesten. Toisessa tutkimuksessa Lönnqvist seurasi lähes 150:tä paria (n = 292) aina raskauden alussa olleesta ensimmäisestä neuvolakäynnistä aikaan kolme kuutta synnytyksen jälkeen nähdäkseen, tapahtuiko arvoissa muutoksia tänä aikana. Parit arvioivat sekä omia että partnerinsa arvoja.

– Sekä naisten oman että miesten arvion mukaan naisten arvot olivat siirtyneet konservatiiviseen suuntaan synnytyksen jälkeen. Miesten arvoissa sen sijaan ei ollut muutoksia, Lönnqvist kertoo.

Tuloksista ilmeni myös, että naiset arvioivat miesten arvojen muuttuneen samalla tavalla kuin omiensakin, vaikka miehet eivät kokeneet omien arvojensa muuttuneen.

– On mielenkiintoista, että naiset ja miehet arvioivat miesten arvojen muutoksen eri tavoin. Aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että uudet vanhemmat riitelevät paljon ja eroavat usein. Voisiko tähän olla syynä se, että parien arvomaailmat liukuvat erilleen lasten saamisen jälkeen? Tätä voi pahentaa se, että naiset uskovat miesten arvojen muuttuneen samoin kuin omiensakin, ja heillä on siksi miesten suhteen vääriä odotuksia.

Vanhemmuus ei muuttanut mitään arvoakselilla itsensä ylittäminen – itsensä korostaminen.

Hyvinvointiyhteiskunta tasoittaa eroja

Lönnqvist sanoo hämmästyneensä sitä, ettei vanhemmuus vaikuttanut miesten arvoihin lainkaan.

– Eräänä syynä tähän voi olla, että naiset edelleenkin kantavat päävastuun lasten kasvatuksesta, ja vanhemmuus vaikuttaa naisten elämään enemmän. Sen tähden sellaiset arvot kuten turvallisuus ja vakaus ovat heille myös tärkeämpiä. Monet miehet jatkavat työelämässä entiseen tapaan.

Ura oli kuitenkin tärkeä naisille myös äidiksi tulemisen jälkeen. Lönnqvist uskoo suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaikuttaneen tuloksiin.

– Olisi mielenkiintoista tehdä sama tutkimus maissa, joissa ei ole samanlaista hyvinvointirakennelmaa kuin meillä ja joissa naiset usein jäävät kotiin, esimerkiksi Sveitsissä tai Yhdysvalloissa. Uskoakseni miesten ja naisten arvojen erot voivat sellaisissa tapauksissa olla vieläkin suurempia.

Lönnqvist aikoo jatkaa parien seuraamista selvittääkseen, muuttuvatko miesten arvot lasten kasvaessa ja miesten totuttua uuteen elämäntilanteeseen vai palaavatko naisten arvot entisenlaisiksi, sekä sitä, kuinka nämä arvomuutokset vaikuttavat parisuhteisiin.

Tutkimus ”Value change in men and women entering parenthood: New mothers' value priorities shift towards Conservation values” (Jan-Erik Lönnqvist, Sointu Leikas, Markku Verkasalo) on julkaistu tieteellisessä aikakauslehdessä Personality and Individual Differences.

Viite: Schwartz, S. H. (1992) Universals in the content and structures of values: Theoretical advances and empirical tests in 20 countries. In M. Zanna (Vol. Ed.), Advances in experimental social psychology. Vol 25. Advances in experimental social psychology (pp. 1.65). New York, NY: Academic Press.

Lisätietoa:

Jan-Erik Lönnqvist

Sosiaalipsykologian professori Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa

jan-erik.lonnqvist@helsinki.fi, puh. 0504154567

Yhteyshenkilöt

Christa Liukas
Viestinnän asiantuntija
christa.liukas@helsinki.fi
Puh. 02941 22653, 050 317 5791

Kuvat

Schwartzin (1992) malli arvotyypeistä.
Schwartzin (1992) malli arvotyypeistä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia vaikutuksia terveyteen21.11.2017 11:57Tiedote

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä on kauaskantoisia seurauksia terveyteen. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ennusti 24-vuotiailla naisilla ja miehillä suurempaa painoa, vyötärönympärystä ja psyykkistä pahoinvointia sekä heikompaa itsearvioitua terveyttä 24-vuotiaana ja kymmenen vuotta myöhemmin.

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme