Helsingin yliopisto

Aivojen koko selittää pituuden ja kognitiivisen kyvykkyyden yhteyttä

Jaa

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että pituus ja yleinen kognitiivinen kyvykkyys – älykkyys – ovat yhteydessä toisiinsa. Tuore tutkimus paljastaa tämän yhteyden takana olevan biologisen tekijän: isompi aivokuori.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että suurempi pituus on yhteydessä parempaan yleiseen kognitiiviseen kyvykkyyteen eli älykkyyteen, mutta tämän yhteyden taustalla olevista mekanismeista ei ole ollut juurikaan tietoa. Helsingin, Kalifornian ja Bostonin yliopistojen yhteinen tutkimus paljasti, että yhteyttä selittää aivokuoren harmaan aineen pinta-ala, joka on yhteydessä sekä pituuteen että kognitiiviseen kyvykkyyteen.

Tutkijat tarkastelivat pituuden ja kognition välistä yhteyttä mallilla, jossa aivokuoren harmaan aineen koko otettiin huomioon väittävänä tekijänä. He havaitsivat, että suurempi pituus oli yhteydessä suurempaan aivokuoren kokoon, joka puolestaan oli yhteydessä parempaan kognitiiviseen kyvykkyyteen.

– Vaikka pidemmillä ihmisillä on keskimäärin suuremmat aivot kuin lyhyemmillä, ei pelkän pituuden perusteella voi päätellä yksittäisen ihmisen aivojen kokoa. Aivojen koko ei myöskään yksistään ennusta kognitiivista kyvykkyyttä, sanoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, dosentti Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.

– Tutkimustulokset kuitenkin valottavat sitä biologista mekanismia, joka on pituuden ja kognition välisen yhteyden taustalla.

Tutkimuksessa aivokuoren harmaan aineen koko kartoitettiin magneettiresonanssikuvauksella. Tarkastelun kohteena olivat harmaan aineen kokonaispinta-ala sekä keskimääräinen paksuus. Tutkimus paljasti, että pidemmillä henkilöillä oli suurempi harmaan aineen pinta-ala kuin lyhyemmillä. Pituuden ja aivokuoren paksuuden välillä ei sen sijaan havaittu yhteyttä.

– Nämä havainnot ovat hyvin yhteydessä aivokuoren kehityksen kanssa, sillä aivokuoren harmaan aineen pinta-ala kasvaa noin 12-vuotiaaksi saakka kun taas aivokuori ohenee syntymän jälkeen läpi elämän, Vuoksimaa toteaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 51 – 60-vuotiaita yhdysvaltalaisia miehiä. Tutkijat painottavat, että vaikka tässä tutkimuksessa pituudessa, aivokuoren koossa ja kognitiossa esiintyvä yksilöiden välinen vaihtelu ja niiden yhteydet selittyivät suurelta osin geneettisillä tekijöillä, ympäristötekijöiden merkitys voi olla huomattavasti suurempi muissa väestöissä.

– Esimerkiksi lapsuuden aliravitsemus vaikuttaa niin pituuden, aivojen kuin kognitiivisten toimintojen kehitykseen, Vuoksimaa muistuttaa.

Kognitiivista kyvykkyyttä mitattiin tutkimuksessa kynä-paperi-testillä joka kartoitti kielellistä ja matemaattista kyvykkyyttä sekä avaruudellista hahmottamista ja päättelykykyä.

Tulokset on julkaistu Brain Structure and Function -lehdessä.

Lisätietoja:

Neuropsykologian dosentti, PsT, Eero Vuoksimaa
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) / HiLIFE, Helsingin yliopisto

Sähköposti: eero.vuoksimaa@helsinki.fi
Puh. 02941 27586

************************************

Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme