Helsingin yliopisto

Aivot eivät aikuistu hetkessä

Jaa

Jo 7-11-vuotiaiden lasten aivoista voidaan lepotilassa tunnistaa samanlaiset hermoverkostot kuin nuorilla aikuisilla. Tehtävän suorittamisen aikana lapsen hermoverkostot eivät kuitenkaan kytkeydy toiminnallisesti samalla tavalla kuin aikuisten.

Kognitiiviset toiminnot, kuten tarkkaavaisuus ja työmuisti, kehittyvät lapsuusvuosien ja murrosiän aikana. Aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet, että otsalohkojen etuosien sekä päälaenlohkon aivokuorialueet ovat kognitiivisen toiminnan kannalta keskeisiä. Lasten heikompi kognitiivinen suoriutuminen saattaakin johtua siitä, että aivojen otsalohkojen etuosat ja niihin liittyvät hermoverkostot kehittyvät ja kypsyvät pitkään.

Väitöstyössään FM Ping Jiang tutki lasten ja nuorten aikuisten näköinformaatiota käsittelevien aivokuorialueiden toiminnan ylhäältä alaspäin tapahtuvaa ”top-down” -säätelyä ja aivoalueiden muodostamien hermoverkkojen toiminnallista kytkeytyneisyyttä sekä lepotilassa että tehtävän suorittamisen aikana. Tutkimukseen osallistui terveitä 7-11-vuotiaita lapsia sekä nuoria aikuisia, ja siinä käytettiin aivojen toiminnallista magneettiresonanssikuvausta ja niin kutsuttuja ”1-back” työmuistitehtäviä. Muistitehtävien aikana tutkittavien tuli tarkkailla ja muistaa joko kasvokuvia tai maisemakuvia ja samalla olla kiinnittämättä huomiota esitettyihin häiritseviin maisemakuviin tai kasvokuviin.

Jiang havaitsi, että kasvoja käsittelevän näköaivokuoren toiminnan säätely oli lapsilla tehtävien aikana joko heikompaa kuin aikuisilla tai muuten epäkypsää. Lapsilla otsalohkon etuosan aivoalueiden ja kasvoja käsittelevän näköaivokuoren välinen toiminnallinen kytkeytyneisyys oli heikompaa kuin aikuisilla, mikä osittain selittää miksi lapsilla näköaivokuoren toiminnan säätely oli heikompaa. Lisäksi otsalohkon etuosan alueet aktivoituivat lapsilla työmuistitehtävien aikana heikommin kuin aikuisilla. Nämä havainnot yhdessä selittävät osittain lasten heikomman suoriutumisen työmuistitehtävistä.

Väitöstutkimuksessa kävi myös ilmi, että kun aivojen toimintaa mitataan lepotilassa, 7-11-vuotiailla lapsilla voidaan tunnistaa samanlaiset hermoverkostot kuin nuorilla aikuisilla: näiden hermoverkostojen toiminnallinen kytkeytyvyys erityisesti tehtävien suorittamisen aikana oli kuitenkin lapsilla erilaista kuin nuorilla aikuisilla.

– Havaitut erot lasten ja nuorten aikuisten aivojen aktivoitumisessa ja hermoverkostojen toiminnallisessa kytkeytyvyydessä johtuvat osittain aivojen harmaan ja valkean aineen morfologisesta kehitysvaiheesta 7-11-vuotiailla lapsilla: tuohon vaiheeseen kuuluu muun muassa synapsien karsiutuminen ja hermosäikeitä peittävän myeliinitupen kehittyminen, väittelijä toteaa.

Väitöstutkimus tukee käsitystä, jonka mukaan lapsen aikuistuessa erityisesti aivojen otsalohkojen etuosien toiminta ja aivojen hermoverkostojen toiminnallinen kytkeytyvyys vähitellen muuttuvat, ja tietty kognitiivinen toiminto voi eri ikäkausina tukeutua eri aivoalueisiin.

FM Ping Jiangin väitöskirja "Working memory-related brain activity and networks in typically developing children and young adults" tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 21.6.2017 klo 12.00. Väitöstilaisuus pidetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/188819

Ping Jiang johtaa Helsinki Challenge -kilpailun Senior Cognitive Booster -tiimiä, joka kehittää virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä menetelmiä ikääntyvien kognitiivisten taitojen ylläpitämiseksi (katso video).   


Väittelijän yhteystiedot:
ping.jiang@helsinki.fi

************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Anarkistit haluavat tarjota omaleimaisen poliittisen vaihtoehdon22.2.2018 10:48Tiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että anarkistit pyrkivät tarjoamaan poliittiseen toimintaan selvän vaihtoehdon. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että anarkistit haluavat ylläpitää uskoa perustavan yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuuteen. Anarkistit tavoittelevat ”yhteisöllisen yksilöllisyyden” yhteiskuntaa, jossa yksilönvapaus ja tasa-arvo ovat sopusoinnussa ja jonka hallinta perustuu lakien sijaan keskinäisiin sopimuksiin.

Laatuongelmat lisäävät ristiriitoja hoivajohtajien ja hoitajien välille21.2.2018 09:00Tiedote

Hoivatyöntekijät voivat nähdä itseensä kohdistuvat odotukset kohtuuttomina, mutta tilanne on hankala myös hoivatyön lähijohtajille: Yhteiskuntapoliittisten odotusten mukaisesti hoivajohtajien tulisi ratkaista hoivan laatuongelmia aktivoimalla alaisiaan. Mikäli alaiset kyseenalaistavat aktivoinnin mielekkyyden, näyttäytyy johtajien työ mahdottomana, jopa haitallisena, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme