Jyväskylän yliopisto

Aivovasteet heijastelevat masennustilan muutoksia

Jaa

Masentuneet henkilöt suuntaavat tarkkaavuutensa negatiivisiin ärsykkeisiin, tulkitsevat neutraaleja kasvonilmeitä surullisiksi sekä muistavat paremmin kielteisiä sanoja. Varsin vähän on kuitenkin tutkittu sitä, miten nämä vääristymät ilmenevät aivojen automaattisessa tiedonkäsittelyssä.

Elisa Ruohonen valmistelee aivotutkimusta laboratoriossa. Kuvaaja on Xueqiao Li.
Elisa Ruohonen valmistelee aivotutkimusta laboratoriossa. Kuvaaja on Xueqiao Li.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa hankkeessa selvitettiin tunnepitoisen materiaalin käsittelyä masentuneilla ja ei-masentuneilla tutkittavilla. Tutkimuksessa mitattiin aivojen sähköisiä EEG-vasteita, kun tutkittavat katselivat kasvonilmekuvia. Masentuneilla aivovasteet surullisiin kasvonilmeisiin olivat suurempia kuin neutraaleihin ilmeisiin.

– Tulokset viittaavat siihen, että masentuneilla ilmenee vääristymää surullisten kasvonilmeiden käsittelyssä jo varhaisessa ja automaattisessa tiedonkäsittelyn vaiheessa. Automaattinen tiedonkäsittely on tärkeä tutkimuskohde, sillä aivot käsittelevät ympäristöstä saatavaa tietoa jatkuvasti myös silloin, kun havaintoihin ei tietoisesti kiinnitetä huomiota, tohtorikoulutettava Elisa Ruohonen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös vääristymän pysyvyyttä tutkimalla aivovasteiden muutosta kolmen vuoden seurannassa. Seurannan aikana masentuneet osallistuivat lyhyeen psykologiseen hoitoon. Masennusoireet helpottuivat seurantajakson aikana suurella osalla tutkittavista ja samaan aikaan havaittiin negatiivisen vääristymän lieventyminen. Vääristymien pysyvyydestä on aiemmin kiistely ja joidenkin tutkimusten perusteella niiden on esitetty olevan pysyvä piirre masennuksessa.

– Tutkimuksemme osoittaa, että tiedonkäsittelyn vääristymät voivat vähentyä. Tällä voi olla merkitystä masennuksen hoidon kannalta. Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta sen selvittämiseksi, ovatko ne masennuksen oire vai syytekijä, Ruohonen huomauttaa.

Tutkimuksessa uutta oli aivotutkimuksen ja kliinisen hoitotutkimuksen yhdistäminen pitkittäisseurannassa. Pitkittäistutkimukset ovat olleet harvinaisia, eikä vastaavanlaista aivotutkimusseurantaa ole tiettävästi aiemmin tehty.

– Pitkät seurannat antavat tärkeää tietoa, sillä masennushoitojen vaikutuksia arvioidaan tavallisesti hyvin lyhyellä aikavälillä, vaikka masennuksen tiedetään olevan pitkäkestoinen ja herkästi uusiutuva sairaus. Aivotutkimustiedon yhdistäminen hoitotutkimukseen voi mahdollisesti auttaa hoitovaikutusten arvioinnissa sekä valottaa häiriön taustalla vaikuttavia mekanismeja, Ruohonen sanoo.

Masennus on monimuotoinen häiriö, jonka taustalla voivat vaikuttaa monenlaiset syytekijät. Aivotutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin saada tietoa, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa yksilöllisempien hoitojen suunnittelussa.

– Pyrimme tutkimuksissamme tunnistamaan aivovasteista merkkejä, jotka saattaisivat ennustaa hoidoista hyötymistä. On tärkeää huomioida masennuksen monimuotoisuus ja yksilöllisten tekijöiden vaikutus hoitoon. Voitaisiin esimerkiksi tutkia, hyötyvätkö havaintovääristymiin kohdistuvista kohdennetuista hoidosta ne masentuneet henkilöt, joilla vääristymät ovat voimakkaampia, Ruohonen pohtii.

Alkuperäisjulkaisu: Ruohonen, E. M., Alhainen. V., & Astikainen, P. Event-related potentials to task-irrelevant sad faces as a state marker of depression. Biological Psychology, 2019, in press. Saatavilla verkossa: https://doi.org/10.1016/j.biopsycho.2019.107806

https://authors.elsevier.com/a/1a3Pk14StizpZs

Lisätietoja:

Elisa Ruohonen, puh +358 408053503, elisa.m.ruohonen@jyu.fi

Tietoa tutkimusryhmistä https://www.jyu.fi/active-mind-lab

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Elisa Ruohonen valmistelee aivotutkimusta laboratoriossa. Kuvaaja on Xueqiao Li.
Elisa Ruohonen valmistelee aivotutkimusta laboratoriossa. Kuvaaja on Xueqiao Li.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uhanalaisen jokihelmisimpukan poikasten palautusta kotijokiin kokeillaan Mustionjoella ja Ähtävänjoella6.7.2020 08:30:00 EESTTutkimus

Jyväskylän yliopisto on mukana harvinaisessa kokeilussa, jossa uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja palautetaan alkuperäisiin kotivesiinsä. Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokihelmisimpukat ovat saaneet jälkeläisiä laitoskasvatuksessa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla ja poikasten palautus luontoon on nyt alkanut. Kokeilussa pienet simpukanalut on palautettu alkukesästä suojaavissa reikälevyissä Mustionjoen ja Ähtävänjoen jokivesiin. Toiminta on osa Metsähallituksen koordinoimaa suurta sisävesien suojeluprojektia Freshabit LIFE IP – hanketta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme