Ajasta allakkaan-näyttely Helsingin observatoriolla 16.1.2020 ̶ 29.8.2021
Yliopiston almanakkatoimiston ja Observatorion yhteistyössä tekemä näyttely kertoo ikiaikoja ihmistä askarruttaneesta ajanlaskusta ja suomalaisen almanakan kiehtovista vaiheista. Näyttelyn yhteydessä järjestetään aiheesta myös luentosarja keväällä 2020.
Näyttely saa historialliset puitteet Tähtitorninvuorelle vuonna 1834 valmistuneesta observatoriorakennuksesta, jossa Yliopiston almanakkatoimisto perustettiin 25 vuotta sitten. Almanakkojen laatiminen on perinteisesti ollut tähtitieteilijöiden työtä. Ajanlaskua ja kalenterin vaiheita kuvittamaan on esillä riimusauvoja, almanakkoja eri ajoilta ja almanakkojen valistusartikkeleita havainnollistavia esineitä. Näyttely juhlistaa samalla vuoden 2020 kalenteriuudistusta, joka tuo almanakkaan jälleen uusia merkkipäiviä ja uusia nimiä.
Ajan kulkua on varhaisista ajoista lähtien seurattu eri kulttuureissa Auringon liikkeen, Kuun vaiheiden ja vuodenaikojen mukaan. Ennen painettuja kalentereita käytettiin muun muassa puisia riimukalentereita. Ensimmäinen suomenkielinen almanakka ilmestyi vuonna 1705. Suomalaisen kalenterin ylläpidosta vastaa Helsingin yliopisto.
Suomessa painetaan vuosittain noin 11 miljoonaa kalenteria eli kaksi kalenteria kansalaista kohden. Tarjolla on niin värikkäitä kuvakalentereita kuin erilaisia tasku-, pöytä- ja lompakkokalentereita. Valtaosa niistä sisältää tärkeiden kalenteripäivien ohella myös nimipäivätiedot. Lisäksi kalenterintekijöille on Almanakkatoimistosta saatavilla monenlaista tähtitieteellistä ja muuta aineistoa, kuten esimerkiksi tietoja tori- ja markkinapäivistä tai teemapäivistä ja tapahtumista.
Aikoinaan almanakoista on löytynyt myös esimerkiksi ennustuksia säähän ja moniin arkisiin askareisiin kuten kosimiseen ja kuppaukseen. Entä mistä kalenteri-sana tulee tai miten pääsiäisen ajankohta määräytyy?Mitähän tekemistä on almanakalla kamelin kanssa? Tämä kaikki selviää vierailemalla näyttelyssä.
Näyttelyn yhteydessä järjestetään almanakkaluentosarja Helsingin observatoriolla lauantaisin klo 13.00 ja Tieteiden yönä 16.1. klo 18.15:
16.1. Asko Palviainen: Tähtitieteen merkitys almanakan synnyssä
8.2. Heikki Oja: Keskiajan pyhimykset almanakassa
29.2. Asko Palviainen: Karkauspäivä ja ajanlaskun historiaa
14.3. Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaisen kalenterin merkkipäivät ja kalenteriuudistus 2020
28.3. Minna Saarelma-Paukkala: Suomalaiset nimipäiväkalenterit ja nimipäiväuudistus 2020
Luennot ovat maksuttomia, mutta niille on ilmoittauduttava Helsingin observatorion verkkosivujen (www.observatorio.fi) kautta.
Tervetuloa!
Lisätietoja:
Minna Saarelma-Paukkala, Almanakkatoimisto, puh. 02941 22947, minna.saarelma@helsinki.fi
Päivi Harjunpää, Observatorio, 050 318 2422, paivi.harjunpaa@helsinki.fi
observatorio@helsinki.fi
www.observatorio.fi
Helsingin observatorio, Kopernikuksentie 1, 00130 Helsinki. Avoinna: to 12–20, pe-su 12–16. Pääsymaksut 8/6/4 e, maksutta Museokortilla. Helsingin observatorio on osa Helsingin yliopistomuseota.
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme