Ajoitukset paljastavat maanviljelyn leviämisen ja ihmismäärän yhteyden
Maanviljelyn alkamisen ajankohta on yksi arkeologian keskeisimpiä ja kiistellyimpiä kysymyksiä. Viljely ei vaikuta ainoastaan yksilön tapaan tuottaa ruokaa, vaan myös ihmisyhteisön järjestäytymiseen ja maankäytön hallitaan. Viljelyyn siirtymisen jälkeen ravintoa voidaan myös tuottaa ylimäärin.
Viljely on kuitenkin riskialttiimpaa verrattuna metsästäjä-kalastaja-keräilijöiden elämäntapaan, sillä ravinnontuotanto on yksipuolisempaa ja elinalue on rajatumpi.
Aiemmin on havaittu, että Suomen pronssikauden alussa noin 3500 vuotta sitten arkeologisten – eli ihmistoimintaa kuvaavien – radiohiiliajoitettujen löytöjen määrä alkaa lisääntyä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin siitepölytutkimusten avulla viljelyn alkamisen ajankohtaa ja leviämistä läpi maamme. Järvisedimentti- ja suoturvekerrostumista saaduista siitepölyaineistoista pystytään erottamaan ajankohdat, jolloin viljan siitepölyn määrä lähtee jatkuvaan kasvuun. Tämä kuvastaa jatkuvan viljelyn alkamista alueella. Aineistoista koottiin radiohiili-, järvilusto- ja paleomagneettiset ajoitukset näistä ajankohdista ja niistä muodostettiin summakäyrä, joka kuvaa maanviljelyn etenemistä.
Siitepölyjatkumo todistaa viljelystä
Yksittäisiä merkkejä viljelystä löytyi siitepölynäytteistä vajaan neljän tuhannen vuoden takaa. Ensimmäisiä merkkejä jatkuvan viljelyn alkamisesta on pronssikauden alusta noin 3500 vuotta sitten, mutta merkit ovat edelleen hyvin yksittäisiä. Toinen ja tarkemmin havaittu leviämisaalto ajoittuu pronssikauden loppuun ensimmäiselle vuosituhannelle ennen ajanlaskun alkua. Voimakkaimmin viljely levisi kuitenkin 100 luvun rautakaudelta aina 1200 luvulle asti.
Pysyvä viljely vakiintuu maamme lounais- ja keskiosiin ja sen jälkeen leviää useiden tuhansien vuosien aikana erittäin hitaasti kohti koillista ja keskusten lounas-ja keskiosion sisällä, kunnes rautakauden puolessa välissä noin 700-luvulla leviäminen pysähtyy hetkellisesti, jatkuakseen noin 1200 luvulle. Tuolloin keskiajan alkupuolella leviäminen pysähtyy ilmeisesti siksi, että se vahvistuu jo asutetuilla alueilla.
– Maanviljelyn alkaminen ei ole ollut yksittäinen nopea ilmiö, vaan se on nähtävä ennemmin pitkäkestoisena prosessina, johon todennäköisesti liittyy oleellisesti uudisraivaus, kertoo tutkija Maria Lahtinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Ihmisten määrä seuraa viljelyä
Siitepölyanalyyseista saatua tutkimustulosta verrattiin aiempiin arvioihin Suomen ihmismäärän muutoksista. Tutkimuksessa havaittu yhteys oli erittäin voimakas: kun viljely saapui alueelle, sen ihmisten määrä kasvoi. Toisin sanoen, maanviljelys tarjosi jo esihistoriallisella ajalla lisää resursseja, jotka mahdollistivat ihmismäärän kasvun.
– Toistaiseksi ei ole käsitystä, kenen ansiosta viljely levisi. Toivatko tänne muuttaneet siirtolaiset tämän uuden toimeentulostrategian mukanaan vai omaksuiko paikallinen väestö viljelyn osaksi toimeentuloaan, sanoo Lahtinen.
Lisätietoja:
- Maria Lahtinen, FT, tutkimuskoordinaattori, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, 045 679 4940, maria.lahtinen@helsinki.fi
- Markku Oinonen, FT, dosentti, yksikönjohtaja, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Helsingin yliopisto, markku.j.oinonen@helsinki.fi, 050 318 7302
- The Holocene-lehdessä julkaistu alkuperäinen artikkeli: The advance of cultivation at its northern European limit: Process or event? The Holocene vol 27, issue 3, 2017 (DOI: https://doi.org/10.1177/0959683616660164)
- Luomus
- Luomuksen Ajoituslaboratorion palvelut
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme