Helsingin yliopisto

Akateeminen hevitutkimus: musiikin teoriat pätevät myös metallimusiikissa. Heavy metal ja renessanssimusiikki ovat samaa perhettä

Jaa

Vaikka hevi metal -musiikki ja sen yleisöt ovat kansainvälisiä, mitään yhtenäistä heviarvomaailmaa ei ole. Pohjoismaissa hevimusiikki ja -kulttuuri ovat nykyään sosiaalisesti täysin hyväksyttyjä, toisin kuin monessa muussa maailmankolkassa.

Musiikkitieteen dosentti Esa Lilja on suomalaisen akateemisen heavy metal -tutkimuksen pioneereja. Hän tuntee musiikinlajin yleisimmät stereotypiat hyvin.

- Hevi pohjautuu klassiseen musiikkiteoriaan ja esimerkiksi renessanssimusiikilla ja heavy metalilla on paljon yhtäläisyyksiä, Lilja yllättää.

Hevari Esa Lilja aloitti akateemisen hevitutkimuksen vuonna 1998. Tuolloin ei aiheesta ollut juuri mitään akateemista lähdekirjallisuutta. Väitöskirja oli valmis vuonna 2009.

Nyt hevin tutkimus on osa valtavirtaa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Hevimusiikki ja -kulttuuri ovat meillä nykyään sosiaalisesti täysin hyväksyttyjä, toisin kuin monessa muussa maailmankolkassa.
Helsingin yliopistossa hevitutkimusta tekee tällä hetkellä myös kaksi uutta väitöskirjatutkijaa: Paolo Ribaldini tutkii lauluäänen käyttötekniikoita ja Kristian Wahlström puolestaan tutkii hevin pedagogisia ulottuvuuksia, eli sitä, miten heviä voidaan käyttää musiikinopetuksessa.

– Jos opiskelija on kiinnostunut hevistä ja suhtautuu siihen tunteella, uusi oppimateriaali voidaan rakentaa opiskelijalle jo tuttujen heviesimerkkien varaan. Niin voidaan esimerkiksi osoittaa samankaltaisuuksia eri musiikkityyleissä, Lilja avaa.

Yhteistä hevarimaailmaa ei ole Vaikka hevi ja sen yleisö on kansainvälistä, Liljan mielestä mitään yhtenäistä heviarvomaailmaa ei ole.


– Varsinkin me keski-ikäiset hevistit olemme yhtä moninainen joukko, kuten keski-ikäiset yleensä, 45-vuotias Lilja sanoo.

Monilla suomalaisilla hevibändeillä on vankka, vuosia ja jopa vuosikymmeniä kantanut kansainvälinen suosio – asia, joka ei ole suomalaisessa populaarimusiikissa itsestäänselvyys.

Lordi, Apocalyptica ja monet muut ovat toimineet Suomen kulttuurilähettiläinä maailmalla. Niiden on jopa nähty heijastavan suomalaista kulttuuri-identiteettiä.

Liljan mielestä suomalainen hevi on tästä huolimatta ollut aina osa kansainvälistä skeneä.
– Kansalliset piirteet liittynevät ennemminkin ulkomusiikillisiin piirteisiin, kuten lyriikoiden mytologiaviittauksiin ja yleiseen imagoon.
Tunnettu esimerkki tästä on Amorphis jonka lyriikat vilisevät viitteitä kansalliseepos Kalevalaan.

Tutustu hevitutkimukseen ja ajankohtaisiin tapahtumiin:

Lue lisää Esa Liljan ja Tyrantti-bändistä kohtaamisesta ja alan tutkimuksesta

Esa Lilja on kirjoittanut hevin alalajeista ja suomalaisuudesta Finnish Music Quarterlyyn 

Esa Liljan väitöskirja Theory and Analysis of Classic Heavy Metal Harmony

http://www.tyrantti.net/

https://www.soundi.fi/jutut/lauantaileka-tyrantti-tulipyora/

https://www.facebook.com/varotyranttia/

@varotyranttia

Kuka voittaa hevimetal kaupunkihaasteen Suomessa?  #capitalofmetal

Tuska -festivaali 29.6.-1.7.2018 #tuskafestival #tuska2018

Lisätietoja: musiikkktieteen dosentti Esa Lilja, esa.lilja@helsinki.fi

p. 050 448 0914

Esa Lilja ja Tyrantti: mikä on parasta bändissä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön16.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme