Akateemiset urajärjestelmät ja tutkimuksen ohjaus aiheuttavat yliopistoissa sisäisiä jännitteitä

VTM Maria Pietilä osoittaa väitöstutkimuksessaan, että suomalaiset yliopistot ovat viime vuosina pyrkineet modernisoimaan ja systematisoimaan toimintaansa akateemisen henkilöstön rekrytoinnin ja tutkimuksen osa-alueilla. Pietilä tutki vakinaisiin professuureihin tähtäävää tenure track -urajärjestelmää ja niin sanottua tutkimuksen profilointia suomalaisissa yliopistoissa.

Tutkimuksen mukaan akateeminen johto liitti uudistuksiin erilaisia tavoitteita ja perusteluja. Osa akateemisista johtajista piti rajattua tutkimusprofiilia ja siihen liitettyä henkilöstösuunnittelua oleellisena kansainvälisessä tutkimuskilpailussa pärjäämiseksi.

- Osa taas vastusti tutkimusresurssien keskittämistä, koska sen nähtiin haittaavan tutkimuksen uudistumista ja perustuvan kapeaan ajatukseen ryhmäperusteisesta tutkimuksesta, Pietilä sanoo.

Laitosjohtajat pitivät keskittämistä haitallisena

Eräs tutkimuksessa havaittu kiista liittyi siihen, minkä tahojen tulisi saada vaikuttaa rekrytointia ja tutkimusta koskeviin päätöksiin. Ylimmän johdon näkökulmasta yhdenmukaiset prosessit ja säännöt turvasivat yksiköiden ja henkilöstön tasapuolisen kohtelun ja tasaisen laadun.

- Laitosjohtajien näkökulmasta keskittäminen oli haitallista, koska se esti yksikkökohtaisten tutkimus- ja opetustarpeiden huomioimisen, Pietilä kertoo.

Akateemisen johdon kuvauksissa tenure track -urajärjestelmät muodostivat loogisen kokonaisuuden. Uraputkessa työskentelevät tutkijat puolestaan kokivat uralla etenemiseen ja tenure track -suoritusarviointeihin liittyvän epävarmuuksia.

- Arviointikriteerit esimerkiksi tulkittiin usein laajoiksi ja epäselviksi. Lisäksi arviointiprosessit koettiin vakiintumattomiksi, Pietilä toteaa.

Tutkimuksen aineisto on kerätty suomalaisista yliopistoista. Pääaineiston muodostavat akateemisen johdon (rehtorit, dekaanit ja laitosjohtajat) sekä tenure track -tutkijoiden haastattelut.

Yliopistot eri maissa uudistavat akateemisia urajärjestelmiään ja kokoavat tutkimusta suurempiin kokonaisuuksiin. Suomessa uusi yliopistolaki on ollut voimassa kahdeksan vuotta. Lain myötä yliopistot saivat lisää toimivaltaa ja ne voivat muotoilla aiempaa vapaammin omia henkilöstöpolitiikkojaan.

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

VTM Maria Pietilä väittelee 3.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Making Finnish universities complete organisations - Aims and tensions in establishing tenure track and research profiles". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa päärakennus, Auditorium XII, Fabianinkatu 33, 3. krs.

Vastaväittäjänä on professori Romulo Pinheiro, University of Agder ja kustoksena toimii professori Pertti Ahonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Publications of the Faculty of Social Sciences.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

VTM Maria Pietilä
puh. 044 331 4991
maria.pietila@helsinki.fi