Suomen Akatemia

Akatemiahankerahoitusta tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalle luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimukselle

Jaa

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 72 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä sata osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä noin 44 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksissä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin sekä hankkeen toteutettavuutta.

Toimikunnalle osoitettujen hankehakemusten laatu on kasvanut vuosi vuodelta ja kansainväliset asiantuntijat arvioivat peräti 51 prosenttia haun hankehakemuksista erinomaisiksi (kokonaisarvosana 6 tai 5). Arvosanan 6 saaneista hankkeista rahoitettiin noin 74 prosenttia, mutta arvosanan 5 saaneista hankkeista pystyttiin rahoittamaan vain noin kymmenen prosenttia.

Akatemiahanke on LT-toimikunnalle tärkeä rahoitusmuoto tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämiseksi. Toimikunta pyrkii rahoittamaan luonnontieteiden ja tekniikan eri alojen tutkimusta laaja-alaisesti ja ottamaan huomioon alojen erityispiirteet.

”Toimikunnalle osoitettujen akatemiahankehakemusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Kuitenkin kansantaloudellisesti merkittäviltä tekniikan aloilta kuten prosessitekniikasta, ympäristötekniikasta sekä kone- ja valmistustekniikasta voisi tulla enemmänkin hakemuksia alojen menestyksen ja tutkijakunnan uudistumisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa”, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Reko Leino.

Erinomaisiksi arvioiduista osahankehakemuksista 14,5 prosenttia oli nuoren tutkijasukupolven hakijoilta ja rahoitettaviksi valituista osahankkeista näiden osuus oli 24 prosenttia. Toimikunta rahoitti nuoren tutkijasukupolven osahankkeita yhteensä hieman yli 11 miljoonalla eurolla, josta reilut yhdeksän miljoonaa euroa oli nuorelle tutkijasukupolvelle suunnattua erityisvaltuutta. Hakijan katsottiin edustavan nuorta tutkijasukupolvea, mikäli hänen ensimmäisestä tohtorintutkinnostaan on kulunut enintään kymmenen vuotta.

Esimerkkejä toimikunnan rahoittamista hankkeista:

Clemens Icheln Aalto-yliopistosta kehittää hankkeessaan endoskopiakapselin eli suolen kapselikuvauslaitteen elektroniikkaa, jolla tavoitellaan parempaa diagnostiikan laatua. Endoskopiakapselien kajoamattomuus ja miellyttävyys ovat kasvattaneet niiden suosiota ruoansulatuskanavan tutkimisessa. Kapseliendoskopian haasteena on kuitenkin rajoitettu diagnostinen luotettavuus, joka liittyy kapselissa olevan kameran näkökenttään, langattoman tiedonsiirron kapasiteettiin kapselista kehon ulkopuolelle sekä akun kestoon. Haasteen ratkaisemiseksi Icheln kehittää uusia mikroaalto- ja optisia komponentteja sekä näihin liittyviä uusia kapselin toiminnollisuuksia.

Mari Kallioinen LUT-yliopistosta ja Tuomo Laitinen Itä-Suomen yliopistosta kehittävät projektissaan uusia tapoja muokata puoliläpäisevää kalvoa eli membraania siten, että se estää jäteveden käsittelyssä aktiivisesti biofilmin muodostumista membraaniin. Muokkauksessa käytetään luonnosta saatavia fenolisia yhdisteitä, joita on saatavilla kasviperäisissä uutteissa. Tutkimustyössä yhdistetään mallinnusta ja kokeellista tutkimusta fenolisten yhdisteiden, membraanin pinnan ja mikro-organismien vuorovaikutusten selvittämiseksi. Projektin tulosten perusteella kehitetään bioperäisen likaantumisen estostrategioita jäteveden puhdistuksessa käytettäväksi.

Aki Virkkula Ilmatieteen laitokselta, Olli Sippula Itä-Suomen yliopistosta, Mikko Savolahti Suomen ympäristökeskuksesta ja Tuomas Hieta Helsingin yliopistosta arvioivat konsortiohankkeessaan mustan ja ruskean hiilen vaikutuksia maahan saapuvaan sekä maasta poistuvaan säteilyyn Suomessa ja boreaalisella vyöhykkeellä. Projektin mittauksissa tutkitaan kattavasti muun muassa pienhiukkasten mustan ja ruskean hiilen osuudet ultravioletin ja näkyvän valon absorptioon. Lisäksi tutkitaan fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polton osuuksia tutkittavissa näytteissä. Mittauksia tehdään eri puolilla Suomea ja lisäksi tutkitaan pienhiukkasten pitkäaikaisnäytteitä Huippuvuorilta, Siperiasta ja Alpeillta. Päästökerroinmittauksilla päivitetään mustan ja ruskean hiilen päästöinventaarioita ja -skenaarioita, joita käytetään ruskean ja mustan hiilen säteilymallituksissa vuosille 2020 – 2100.

Lisätietoja:

  • Rahoituspäätökset
  • Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan rahoituspäätösten kriteerit ja linjaukset
  • tiedeasiantuntija Jenni Heino, p. 029 533 5030, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  • tiedeasiantuntija Ulrika Jakobsson, p. 029 533 5038, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  • tiedeasiantuntija Hanne Laine-Kaulio, p. 029 533 5124, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  • tiedeasiantuntija Timo Lehtinen, p. 029 533 5054, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  • tiedeasiantuntija Katrine Mahlamäki, p. 029 533 5062, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
  • tiedeasiantuntija Oskari Miettinen, p. 029 533 5053, etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Ikäihmisten enemmistö selviytyy koronasta kokemuksensa avulla - heikoimmat kärsivät27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Ikäihmiset ovat enimmäkseen selviytyneet korona-ajan rajoituksista hyvin. Tässä ovat auttaneet sopeutumiskyky, kekseliäisyys ja elämänkokemuksen tuoma suhteellisuudentaju. Tämä selviää Tampereen yliopiston professorin Marja Jylhän johtamasta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin haastatteluin koronarajoitusten vaikutuksia ikääntyneiden elämään.

Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Suurin osa oppilaista odotti koronan aikaisen etäopetuksen aikana lähiopetukseen palaamista. Vain vajaat 12 prosenttia olisi toivonut etäopetuksen jatkumista. Suurin osa koki, että opettaja tiesi, mitä oppilaalle kuului. Yhteyttä pidettiin videotapaamisilla, oppimispäiväkirjoin tai henkilökohtaisilla viesteillä. Lähes kaikkien oppilaiden mukaan he saivat riittävästi apua, eniten omilta vanhemmiltaan sekä myös kavereilta ja sisaruksilta. Opettajalta ei niin helposti kysytty apua, mutta monien oppilaiden mielestä opettaja oli tarvittaessa käytettävissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme