Selonteon tarkoituksena on laatia kokonaisvaltainen tarkastelu ja asettaa pitkäaikaiset tavoitteet koko koulutusjärjestelmän kehittämiseksi.

Selonteon tilannekuva ja tunnistetut ongelmat väestörakenteen muutoksesta kuntatalouden ongelmiin ja oppimiserojen kasvuun ovat oikeansuuntaisia. Akava pitää kuitenkin tärkeänä, että tavoitteiden kunnianhimon tasoa nostettaisiin. Moni uudistus on asetettu tehtäväksi vuoteen 2030 tai 2040 mennessä, vaikka muutos on jo meneillään ja toteutettavissa huomattavasti ripeämminkin.

– Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa pitää tavoitella täyttä maksuttomuutta ja pidentää esiopetus kaksivuotiseksi, jotta yhä useampi osallistuu. Erityistä huomiota pitää kiinnittää peruskoulun oppimistulosten vahvistamiseen ja oppimiserojen kaventamiseen. Muun muassa oppimisen tukea koskevat kirjaukset jäävät liian kevyiksi, toteaa johtava asiantuntija Elina Sojonen.

Korkeakoulutukseen kunnianhimoa

Akava kannattaa selonteossa esitettyä korkeakoulujen verkostomaisen yhteistyön lisäämistä. Verkostomaista yhteistyötä sekä opetuksessa että tutkimuksessa pitää tehdä tulevaisuudessa yli korkeakoulu-, kaupunki- ja valtiorajojen.

Puheenjohtaja Sture Fjäder pitää asetettuja tavoitteita hyvinä, mutta kunnianhimon tasoa liian alhaisena.

– Vuosi 2020 osoitti, miten nopeasti koulutusjärjestelmä pystyy mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Etäopetukseen siirtyminen tapahtui nopeasti. Kokemuksia ja uusia toimintamalleja pitää käyttää hyväksi tehokkaasti. Suomi jää kilpailijoista jälkeen, jos esimerkiksi digitaalisen palveluympäristön vision määräaika on vasta vuodessa 2030, kuten selonteossa esitetään, Fjäder toteaa.

Ei korjata sellaista, mikä ei ole rikki

Toisen asteen koulutuksessa ei tule rikkoa yleissivistävään lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen perustuvaa järjestelmää. Organisaatioita ei myöskään pidä yhdistää hallinnollisesti ja toiminnallisesti vain säästöjen takia.

– Ei pidä korjata sellaista, mikä ei ole rikki. Toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen pitää tulevaisuudessakin perustua duaalimalliin. Koulutusmuodoilla on omat tärkeät tehtävänsä ja ne tuottavat erilaista osaamista. Molempia tarvitaan, Sojonen kommentoi.

Akava kannattaa synergiaetujen ja uudenlaisten yhteistyömuotojen etsimistä toisen asteen koulutuksessa. Koulutuksen sisältöihin tai laatuun hallinnolliset muutokset eivät saa kuitenkaan vaikuttaa.

Akava painottaa, että digitalisaation mahdollisuudet pitää valjastaa oppimisen, joustavuuden ja uuden tiedon luomisen hyväksi. Korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää pitää uudistaa niin, että se kannustaa niitä avaamaan koulutustarjontaansa mahdollisimman laajasti myös muille kuin tutkinto-opiskelijoilleen sekä järjestämään opetusta yhteistyössä muiden korkeakoulujen kesken.

– Edessä on valtava työ ja kiihtyvää muutosta. Nyt on tärkeää pitää huolta myös koulutusjärjestelmän riittävästä rahoituksesta, Sojonen toteaa.

Tuoreessa Akava Works -selvityksessä kävi ilmi, että jopa 70 prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista haluaa etäopetuksen säilyvän mahdollisuutena jatkossakin. Suurin osa kertoi olevansa kiinnostunut muualla kuin omassa korkeakoulussa tuotetusta opetuksesta.

Tutustu lausuntoomme: Akavan lausunto luonnoksesta koulutuspoliittiseksi selonteoksi