Akava ry

Akava: Suomen pitää olla jatkossakin osaava, kannustava ja turvallinen

Jaa

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen edellyttää vahvaa talouskasvua ja korkeaa työllisyyttä, korostaa Akava hallitusohjelmatavoitteissaan vuosille 2023–2027. Talouskasvun edellytyksiä ja tuottavuutta pitää parantaa ja talouspolitiikan pitää olla vastuullista. Akava nostaa tavoitteissaan esille työllisyyden, osaamisen ja oikeusvaltion merkityksen turvallisuuden osa-alueina.

– On huolehdittava, että Suomi on osaava, kannustava ja turvallinen maa jatkossakin. Työllisyys on myös turvallisuuskysymys. Jokaisella pitää olla mahdollisuus tulla toimeen työtä tekemällä. Työllisyysaste on ratkaisevan tärkeää julkiselle taloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. Meidän pitää pyrkiä saavuttamaan 80 prosentin työllisyysaste, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

– Työn tekemiseen pitää luoda hyvät kannusteet: kannustava sosiaaliturva ja kohtuullinen työn verotus. Kun ikääntyvän väestön osuus kasvaa, on yhä tärkeämpää, että mahdollisimman moni työikäinen on töissä. Työelämää pitää kehittää työssä jaksamisen parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Painotamme, että työhyvinvointi pitää nähdä osana talous- ja työllisyyspolitiikkaa, Fjäder sanoo.

Julkisen talouden velkaantuminen on pysäytettävä

– Julkisen talouden kriisinkestävyys ja taloudellinen liikkumatila on varmistettava tulevien kriisien varalta. Emme voi jättää nuorille sukupolville liian suurta velkataakkaa. Kilpailukykyisen Suomen vahvuuksia ovat osaaminen ja kannustavuus sekä vakaa ja turvallinen yhteiskunta. Näiden tukena on vahva oikeusvaltio ja hyvä hallinto, Fjäder korostaa.

Osaaminen on Suomen elinehto

– Osaaminen on yhä tärkeämpää työmarkkinoilla. Korostamme tavoitteissamme, että koulutusketju on pidettävä kunnossa, jotta osaamistasoa saadaan nostettua. Tulevaisuudessa kaikilla suomalaisilla pitää mielestämme olla toisen asteen tutkinto ja puolella nuorista korkeakoulututkinto, toteaa yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.

Talouskasvu on hyvinvointiyhteiskunnan paras ystävä

– Kestävän kasvun vahvistamiseksi tarvitaan panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen osuus pitää nostaa 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. TKI-panostusten nostaminen on välttämätöntä, jotta voimme turvata talous- ja työllisyyskasvun ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Nostamme esiin tavoitteissamme useita toimia tavoitetason saavuttamiseksi, sanoo pääekonomisti Pasi Sorjonen.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden resursseja on lisättävä

– Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoiden resursseja ja henkilöstöä pitää lisätä. Jotta kansalaisten luottamus säilyy vahvana, viranomaisten pitää suoriutua tehtävistään ja vastata heidän odotuksiinsa kaikissa oloissa, Fjäder toteaa.

Tutustu Akavan hallitusohjelmatavoitteisiin osoitteessa https://akava.fi/hallitusohjelmatavoitteet/.

Tavoitteet esitellään verkkokeskustelussa 9.6. kello 9.30–10.30. Keskustelussa ovat mukana Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, Tieteentekijöiden toiminnanjohtaja Johanna Moisio, Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n järjestöpäällikkö Mika Nygård ja Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita. Seuraa keskustelua osoitteessa https://www.mediaserver.fi/live/akava

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Akava ry



Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Akava Works -talousennuste: Suomen talouden nousu pysähtyy14.6.2022 09:30:03 EEST | Tiedote

Tuoreen Akava Works -talousennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2022 ja 1,0 prosenttia vuonna 2023. Jyrkkä hintojen nousu syö kotitalouksien ostovoimaa. Kun talouskasvu ja yksityinen kulutus hiipuvat, työllisyyden paraneminen pysähtyy. Kasvussa olevat asuinrakennusinvestoinnit alkavat supistua pian ja lasku jatkuu vuonna 2023. Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat maltillisesti. TKI-investoinnit ovat kasvussa, mutta niiden BKT-osuus laskee vuonna 2022.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme