Akava: Tarve palvelurakenteen uudistamiselle säilyy sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta

Käytettävissä olevilla resursseilla on jatkossa saatava aikaan enemmän kuin nykyisin. Peruslähtökohdat ovat ennallaan: kun väestö ikääntyy ja veronmaksajien määrä vähenee, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen vaatii kuntia suuremmat alueet. Palveluketjut on saatava toimimaan tehokkaammin.

– On harmillista, että poliittisessa valmistelussa ei syntynyt tarvittavia ratkaisuja, joille olisi ollut laaja hyväksyntä. Olen pettynyt siihen, että uudistus kaatui, vaikka sen tarve tunnistetaan laajasti, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.    

– Seuraavalla hallituskaudella meidän on luotava palvelujärjestelmä, joka hillitsee kustannusten kasvua. Ennaltaehkäisevän työn tarve korostuu. Uutta teknologiaa pitää ottaa käyttöön hoito- ja hoivatyön helpottamiseksi ja tiedonkulun parantamiseksi, painottaa Akavan johtava asiantuntija Hanna-Maija Kause.

Uudistuksen kulmakivinä pitää olla terveyden edistäminen ja työ- ja toimintakyvyn ylläpito sekä sen palauttaminen. On välttämätöntä, että panostetaan moniammatilliseen yhteistyöhön ja omahoidon välineiden kehittämiseen.

– Varhainen tuki on aina parempi vaihtoehto kuin korjaavat toimet. Painopiste on siirrettävä erikoistason palveluista vahvemmin perustasolle sekä terveys- että sosiaalipalveluissa, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Tämä edellyttää nopeampaa hoitoon pääsyä, Kause muistuttaa.

Valinnanvapauden lisääminen on oikea suunta
Valinnanvapautta pitää viedä eteenpäin hallitusti ja kansalaisten tarpeista lähtien.

– Yritykset ovat jatkossakin keskeisessä asemassa palvelujen tuottajina. Sote-palvelujärjestelmän pitää olla asiakaslähtöinen, ja palveluinnovaatioita on otettava käyttöön tehokkaammin. Siihen tarvitaan kirittäjiksi myös yrityksiä, Kause jatkaa.

– Valinnanvapauden toteuttamiseen tarvitaan toimivia välineitä, kuten asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kehittämistä sekä palvelujen järjestäjälle mielekäs tapa hankkia sote-keskuspalveluja yksityiseltä.

Hallitsemattomat kokonaisulkoistukset uhkaavat lisääntyä
Kunnat ovat tehneet viime vuosina kokonaisulkoistuksia esimerkiksi vanhusten hoivassa nopealla vauhdilla, koska niiden voimavarat eivät riitä palveluiden tuottamiseen itse. Erityisesti pakon edessä tehdyt kokonaisulkoistukset ovat lisääntyneet kuntien heikentyneen taloustilanteen takia.

– Vuoden 2022 loppuun on voimassa väliaikainen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten ja investointien rajoituslaki. Jos kunnille ei lain rauetessa ole tarjota työkaluja hallitumpaan palvelujen järjestämiseen, ulkoistusvauhti saattaa yhä nopeutua. Myös valtion uuden lupa- ja valvontaviranomaisen Luovan valmistelua on tärkeä jatkaa, Kause sanoo.