Akava: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia kasvatettava

– Kyseessä on arvovalinta, joka takaa koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen perustuvan menestyksen tulevaisuudessa. Innovaatiopolitiikkaa on tehostettava ja yhteistyötä lisättävä hallinnon, korkeakoulujen, yliopistojen sekä yritysten ja muiden sidosryhmien välillä, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) investoitiin Suomessa vuonna 2011 yli seitsemän miljardia euroa. Vuonna 2017 siihen investoitiin enää 6,2 miljardia eli noin 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lasku on johtunut erityisesti yritysten innovaatiotoiminnan supistumisesta.

Akava korostaa muun muassa, että yritysten välistä yhteistyötä ja julkista tutkimusjärjestelmää kehittämällä saadaan teollisuuden innovaatiotoimintaan uutta kasvua.

– Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarvitaan uusia tukimuotoja ja yhteistyötä suurempien yritysten kanssa, Vuorenkoski sanoo.

– Sekä innovaatiorahoitus että investointien määrä on hoidettava kuntoon. Korkeaan teknologian osaamiseen perustuva vienti on suomalaisten hyvinvointipalveluiden paras kaveri. Toivon tulevilta hallituksilta kunnianhimoista, pitkäjänteistä ja uuden luomiseen rohkaisevaa TKI-politiikkaa, sanoo toiminnanjohtaja Jari Jokinen Tekniikan akateemiset TEK:istä.

Onko Suomi teknologian kehittäjä vai pelkästään hyödyntäjä?

Teknologian hyödyntämisellä on tärkeä merkitys työpaikkojen luomisessa. Uutta työtä ei kuitenkaan synny, jos olemme pelkästään teknologian hyödyntäjä emmekä aktiivinen kehittäjä.

– Pitää muistaa se tosiasia, että teknologian mahdollisuuksia ei päästä täysin hyödyntämään, ellei yrityksen henkilökunnan koulutukseen ja osaamisen ylläpitoon panosteta. Tähän on ehdolla monia malleja, joita pitää vertailla ja työstää omaan yritykseen toimivaksi kokonaisuudeksi, toteaa puheenjohtaja Samu Salo Insinööriliitosta.

Kantar TNS toteutti joulukuussa 2018 Akava Worksin toimeksiannosta kyselyn teknologian vaikutuksista korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen työhön. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa seuraavaa: ”Hävittääkö teknologia Suomesta työtä seuraavan kahden vuoden aikana enemmän kuin se luo uutta?”

Korkeakoulutetuista 34 prosenttia uskoi, että teknologinen kehitys hävittää enemmän työpaikkoja kuin luo uusia. Ylimmän johdon parissa näkemys työn häviämisestä oli huomattavasti suurempi kuin asiantuntijoiden, toimihenkilöiden ja työntekijöiden keskuudessa.

– Suomen menestys ei voi perustua oikeastaan mihinkään muuhun kuin korkeaan osaamiseen ja osaajiin. Tekniikan osaamisen puoliutumisaika on erityisen lyhyt. Alan korkeakoulutetut ovat hanakoita päivittämään osaamistaan, kunhan saavat siihen mahdollisuuden. Osaamistilin käyttöönotto olisi tähän erinomainen ratkaisu, Jokinen ehdottaa.

– Suomessa pitää asennoitua niin, että teknologinen kehitys on ratkaisu ja mahdollisuus, ei ongelma. Teknologia ja siihen panostaminen ei ole mikään erillinen hanke, vaan se pitää juurruttaa osaksi jatkuvaa tekemistä, Salo sanoo.

Tutustu kyselyn tuloksiin http://www.akavaworks.fi/files/26346/Teknologian_merkitys_Suomelle_Artikkeli_22019.pdf