Akava: Työterveyshuoltoon pätevöitymisen kustannukset pois opiskelijan vastuulta
Pystyäkseen järjestämään työterveyshuollon palvelunsa siten kuin työterveyshuoltolaki edellyttää työnantajalla tulee olla käytettävissään riittävä määrä pätevöitynyttä henkilöstöä. Erillislainsäädäntö ja -rahoitus takaavat opiskelijalle maksuttoman koulutuksen ja turvaavat opiskelijamäärää kuitenkin vain työterveyshuollon erikoislääkäreille. Mikäli työnantaja ei maksa muille ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työterveyshuollossa toimimiseen pätevöittävää koulutusta, henkilöiden pitää kustantaa opintokokonaisuus itse.
Työ- ja toimintakyvyn tukeminen ovat ikääntyvän Suomen lähivuosien suuria haasteita. Työterveyshuolto Suomessa 2015 -katsauksesta käy ilmi, että työterveyshuollon henkilö- ja sopimusasiakkaiden määrä on kasvanut. Esimerkiksi työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien ikärakenteessa on tapahtumassa muutos, jossa päteviä työntekijöitä ei ole helppo saada eläköityvien tilalle. Kehitys on johtanut siihen, että henkilöasiakkaiden määrä esimerkiksi työterveyshoitajaa kohden on noussut.
Lainsäädäntö korostaa mahdollisimman varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisyä työkykyä ja terveyttä uhkaaviin tekijöihin. On tärkeää, että työkyvyn tukemisen tärkeän osa-alueen, työterveyshuollon, laatu ja resurssit vastaavat tarpeisiin. Se edellyttää riittävästi työkyvyn ja työterveyden ylläpitoon ja palauttamiseen erikoistunutta, koulutettua moniammatillista henkilöstöä.
Joka kolmas kyselyyn vastanneesta maksoi koulutuksen itse
Joulukuussa 2018 Akava teki yhdessä Suomen Fysioterapeutit ry:n, Suomen Psykologiliitto ry:n ja Suomen Työterveyshoitajaliitto ry:n kanssa selvityksen työterveyshuollon pätevöittävään koulutukseen osallistumisesta sekä koulutuksen maksamiseen ja laatuun liittyvistä kysymyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 731 henkilöä.
Vastausten mukaan pätevöittävän koulutuksen itse maksaneiden määrä oli merkittävä. Noin kolmannes (32 prosenttia) työsuhteessa olevista vastanneista kertoi kustantaneensa pätevöittävän koulutuksen itse. Kuntasektorilla työskentelevät maksoivat koulutuksen useammin kuin yrityksissä työskentelevät (katso kaavio 1).
Vastaajista vain noin puolet (53 prosenttia) oli saanut suorittaa koulutuksen työajalla. Kehitys on huolestuttava, koska koulutus on tuloihin suhteutettuna kallis, ja heikossa taloustilanteessa moni jättää hakeutumatta koulutukseen (katso kaavio 2).
Kyselyyn vastanneet kommentoivat mm. seuraavasti:
”Koulutuksen hinta on tällä hetkellä niin korkea, ettei monikaan pysty koulutusta itse maksamaan. Tämä aiheuttaa huolen tulevaisuudesta, saadaanko päteviä ammattilaisia tarpeeksi eläköityvien tilalle?”
”Minusta on väärin, että ammattikorkeakoulut laskuttavat todella paljon koulutuksesta, jotta olisit pätevä työterveyshoitaja. Kyse on kumminkin lakisääteisestä koulutuksesta. Tulevaisuudessa työterveyshoitajien määrä laskee, jos nuoret hoitajat joutuvat itse maksamaan koulutuksen. Kuka haluaa ottaa lainaa?”
Koulutuksellisen epätasa-arvon poistamiseksi ja työterveyden koulutetun ammattihenkilöstön määrän turvaamiseksi tulisi valmistella muutos, jossa lakisääteinen työterveyshuoltoon pätevöitymisen maksurasite ei kohdistu enää opiskelijaan. Ensisijaisena ratkaisuvaihtoehtona tulisi olla koulutuksen kustannusten siirtäminen yhteiskunnan vastuulle.
Lisätietoa:
järjestöpäällikkö Eve Becker, Työterveyshoitajaliitto
puh. 040 761 7231, eve.becker@stthl.fi
kehittämisasiantuntija Hanna Häkkinen, Suomen Fysioterapeutit
puh. 0207 199 593, hanna.hakkinen@suomenfysioterapeutit.fi
ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov, Suomen Psykologiliitto
puh. 040 809 8028, vera.gergov@psyli.fi
johtava asiantuntija Hanna-Maija Kause, Akava
puh. 050 566 7949, hanna-maija.kause@akava.fi
Lisätietoja kyselyn toteutuksesta:
tutkija Joonas Miettinen, Akava
puh. 044 5153 511, joonas.miettinen@akava.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Akava ry
Akava: Paikallista sopimista laajennetaan laput silmillä4.3.2024 11:32:01 EET | Tiedote
Akava on pettynyt siihen, että paikallisen sopimisen laajentamista koskevan esityksen valmistelu on tapahtunut yksinuottisesti hallituksen ja elinkeinoelämän järjestöjen linjausten pohjalta. Palkansaajajärjestöjen vaikutusmahdollisuudet esityksen yksityiskohtiin ovat loistaneet poissaolollaan, ja järjestöt jättivät yhteisen eriävän mielipiteen esitykseen.
SAK, Akava ja STTK: Työuralla tapahtuva opiskelu vaatii tukea4.3.2024 10:03:07 EET | Tiedote
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK esittävät, että aikuiskoulutustuen pohjalle luodaan uusi tukimalli, joka turvaisi osaavan työvoiman saatavuutta eri aloilla työelämän osaamistarpeiden muuttuessa. Tukimalli rahoitettaisiin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Tuen hallinnointi ja myöntäminen on järkevintä toteuttaa Työllisyysrahaston kautta. Malli turvaisi toimeentuloa opintojen aikana silloin, kun opiskelusta aiheutuu ansiotulojen menetyksiä.
Akavan kokonaisjäsenmäärä kasvoi vuonna 20231.3.2024 09:03:36 EET | Tiedote
Akavan liittojen jäsenmäärä oli 623 299 vuoden 2024 alussa, missä oli kasvua edellisvuodesta reilut 7 000 jäsentä. Maksavien jäsenten määrä oli 437 176. Opiskelijajäsenten määrä oli 127 308 eli Akavan liitoissa oli vuoden 2024 alussa kuusituhatta opiskelijajäsentä enemmän kuin vuonna 2023.
Akava: Työrauhalainsäädännön muutoksiin ei saatu tasapainoa29.2.2024 16:04:41 EET | Tiedote
Akava ei kannata työrauhalainsäädäntöön esitettyjä muutoksia, joista hallitus antoi eduskunnalle esityksen tänään 29. helmikuuta 2024. Akava korostaa, että vaihtoehtoja työrauhan parantamiseksi olisi pitänyt käsitellä laajemmin kolmikantaisessa työryhmässä. Seuraamusjärjestelmää tasapainottavat ja työntekijän oikeusturvaa parantavat muutokset jäivät tekemättä.
Akava: Osaajien maahanmuuton lasku voi uhata kasvun edellytyksiä28.2.2024 12:00:23 EET | Tiedote
Erityisasiantuntijoille myönnettiin vuonna 2023 lähes puolet vähemmän oleskelulupia kuin vuonna 2022, osoittaa tuore Akava Works -maahanmuuttokatsaus. Se merkitsee, että hallituksen tavoite kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi loittonee. Akava painottaa, että maahantuloprosessia pitää nopeuttaa edelleen, panostaa kotoutumiseen ja tehdä tehokasta syrjinnän ja rasismin vastaista työtä, jotta Suomi on kansainvälisille osaajille kiinnostava maa tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme