Kirjastot kärsivät johtajapulasta. Aluehallintoviraston selvityksen mukaan jo kahdeksaa prosenttia kirjastoista johtaa henkilö, jolla ei ole yhtäkään laissa määritellyistä pätevyyskriteereistä: ei ylempää korkeakoulututkintoa, ei johtamistaitoa eikä hyvää perehtyneisyyttä kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Myös muusta henkilöstöstä on usein pulaa.

- Viimeksi resurssipula on puhuttanut Kemissä, jossa jo kirjojen normaali lainaaminen takkuaa. Kansalaiset eivät enää saa sitä palvelua, mikä heille kuuluu, sanoo toiminnanjohtaja Jussi Näri Kuntien asiantuntijat - Kumula ry:stä. 

> Lue Kemin tilanteesta

Aluehallintoviraston tekemän selvityksen mukaan kirjastoilla on vaikeuksia selviytyä lakisääteisestä tehtävästään. Merkittävimpiä syitä tähän ovat henkilökunnan riittävyys sekä pätevien esihenkilöiden ja johtajien puute.

- Kun ammattitaitoista henkilöstöä ei palkata esimerkiksi eläkkeelle siirtyvien tilalle tai muutoin avoimiin tehtäviin, heikkenee kansalaisten peruspalvelu väistämättä. Henkilöstö  osaamisella ja riittävyydellä on suora yhteys palvelun laatuun ja kansalaisten hyvinvointiin, Näri sanoo.

Kirjastolaki uudistettiin vuoden 2016 ns. normitalkoiden yhteydessä. Lakiuudistuksessa väljennettiin kirjastojen kelpoisuusehtoja. Yksi suurimmista muutoksista oli kirjastojen esihenkilöiden koulutusvaatimus, jossa ei enää edellytetty kirjastoalan opintoja sisältävää  ylempää korkeakoulututkintoa. Koulutukseksi riittää soveltuva korkeakoulututkinto.

- Tuolloin kritisoimme uudistusta, sillä arvioimme sen vähentävän varsinkin pienten kirjastojen asiantuntijahenkilöstöä ja pirstaloivan esihenkilötyötä. Nyt uhkakuva, jonka mukaan kirjastoa kehitetään ja johdetaan ilman tarvittavaa osaamista, kuormittuneena ja kaikkien muiden töiden ohella, on toteutumassa.

- Kunnolliset kirjastot ovat kansallinen ylpeydenaiheemme, jonka merkitys korostuu henkistä kriisinkestävyyttä koettelevina aikoina. Kirjastoja on hoidettava asiantuntevin ja riittävin resurssein.  

Yhdistelmäviroissa
selkeitä ylilyöntejä

Järjestöt huomauttavat, että kirjastopalvelun laatua ja henkilöstön kuormitusta lisäävät myös ns. yhdistelmätehtävät, joihin kunnissa yhä hanakammin säästösyistä turvaudutaan. 

- Kirjasto- ja kulttuurialan asiantuntijatehtäviin yhdistetään surutta muita vaativia hallinnon ja kulttuurin tehtäviä. Kirjastonjohtajan vastuulle sälytetään kunnan markkinointi- ja viestintätehtäviä, tapahtumatuotantoa ynnä muita kokonaisuuksia, jotka ovat kirjastotoimesta irrallaan, sanoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista. 

- Kirjastoalan palkkaukseen tuli viime kevään kuntasektorin sopimusneuvotteluissa hyvätasoiset korotukset. Niillä ei kuitenkaan korjata kirjastoalan palkkatason jälkeenjääneisyyttä. Esimerkiksi kirjastotoimen johtaja ansaitsee noin 3 750 euroa kuukaudessa. Se on vain vähän korkeampi kuin kunta-alan kokonaisansio, joka oli keskimäärin 3 454 euroa kuukaudessa (lokakuu 2021). Kirjastonhoitajan kokonaisansion keskiarvo oli samassa tilastossa 2 795 euroa kuukaudessa.

Kirjasto on kuntien tuottama lakisääteinen peruspalvelu, jolla on merkittävä asema kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, järjestöt muistuttavat. Kirjasto vahvistaa sidettä, jolla yhteiskuntaan kiinnitytään. Kirjasto on käyttäjälleen maksuton palvelu ja mahdollistaa kaikille vapaan pääsyn tiedon ja kulttuurin pariin. Yleisistä kirjastoista säädetään kirjastolaissa ja sitä koskevassa asetuksessa.

Aluehallintovirastojen vuotta 2021 koskeva peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi: > 4/8 Yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä kirjastojen johtaminen

Lisätietoja: 
Jussi Näri, puh. 0400 816 284
toiminnanjohtaja
Kuntien asiantuntijat - Kumula

Jaakko Korpisaari, puh. 040 777 9422
neuvottelupäällikkö, kuntasektori 
Akavan Erityisalat