Akavan Erityisalat: Kuntien kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisotoimen asiantuntijoiden alipalkkaus korjattava palkkaohjelmalla

– Voidakseen hyvin kuntalaiset tarvitsevat monenlaisia laadukkaasti tuotettuja palveluita, myös kirjastoja, kulttuuria, nuoriso- ja liikuntapalveluja. Laadukkaat palvelut edellyttävät korkeakoulutettuja asiantuntijoita, joiden palkan tulee vastata työn vaativuutta ja sen edellyttämää koulutusta, sanoo Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.  

– Kunnan palkkalistalla olevan korkeakoulutetun kirjastonhoitajan tai museoamanuenssin kokonaisansio on 2 700 euroa kuukaudessa, AMK-tutkinnon suorittaneen nuoriso-ohjaajan 2 500 euroa kuukaudessa. Mielestämme nämä palkat eivät ole työn vaativuuteen ja edellytettyyn koulutukseen nähden oikeassa suhteessa.  

– Kunta-alan korkeakoulutettujen palkkakurimusta ei ratkaista ammattialojen vastakkainasettelulla. Tulevaan sopimukseen tarvitaan kattava palkkaohjelma, jolla korjataan kaikkien kunta-alan koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkauksen jälkeenjääneisyyttä, sanoo Luomanmäki.

– Puhumme paljon siitä, miten sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti katsoen oikein ja kansantaloudellisesti kannattavaa. Päättäjien tulee muistaa, että asiantuntevilla kirjasto-, kulttuuri-, museo-, liikunta- ja nuorisopalveluilla on valtava huono-osaisuutta torjuva vaikutus, Luomanmäki muistuttaa.

– Ehkäisevä työ on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.

Suomalaiset arvostavat tutkitusti 
kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita 

Suomalaiset arvostavat kirjasto- ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja ja haluavat, että oma kotikunta panostaa niihin kunnolla. 

Kantar TNS:n vuoden 2019 mielipidemittauksessa jopa 82 prosenttia suomalaisista lukee kulttuurin kansalaisen peruspalveluihin. Kirjasto-, kulttuuri- ja museopalveluiden merkitys omalle hyvinvoinnille ja kehittymiselle tiedostetaan laajasti. 85 prosenttia suomalaisesta ajattelee, että ”hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut lisäävät hyvinvointia”. Yhtä moni kokee, että nämä palvelut lisäävät mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.

Suomalaiset edellyttävät myös, että nuorten syrjäytymistä ehkäistään panostamalla nuorisopalveluihin. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä oli saman tutkimuksen mukaan peräti 92 prosenttia kansalaisista.

Myös laadukkaisiin liikuntapalveluihin on suomalaisten mielestä panostettava. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 85 prosenttia suomalaisista.

Noin 80 prosenttia katsoo, että laadukkaiden kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden tuottamiseen edellytyksenä ovat koulutetut asiantuntijat. 

– Suomalaiset arvostavat korkealle museonsa ja kirjastonsa - ne elävät nyt suorastaan nousukautta. Myös nuorten syrjäytymisen ongelmat tiedostetaan laajasti ja nuorisotyöhön halutaan panostaa. Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä ymmärretään ehkä paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan kaikkien näiden alojen koulutettu henkilöstö tekee kunnissa työtään raskaasti alipalkattuina. Ristiriita on räikeä ja epäoikeudenmukainen, Luomanmäki sanoo.

***

Akavan Erityisaloilla on noin 5 000 jäsentä kunta-alalla. Jäsenistöämme kunta-alan 14.1. alkaneissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.

Tiedotteen liitteenä graafeja Kantar TNS:n tutkimuksesta "Kansalaisten käsitykset tasa-arvosta, kulttuurista ja hyvästä hallinnosta 2019". 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800

Neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422