Akavan Erityisalat

Akavan Erityisalat: Veikkaus-tuotoista saatava eettinen ratkaisu; humanististen oppiaineiden painoarvoa parannettava  

Jaa

Veikkauksen edunsaajien vakaa rahoitus on varmistettava sekä lähivuosina että pitkällä aikavälillä. Yleishyödyllisen työn ja pelirahoituksen kytkös on viimein purettava, Akavan Erityisalat vaatii.

Liikunta  ja nuorisotyö ovat häviäjien joukossa, jos pelituottojen leikkauksia ei kompensoida. Kuva: Kerttu Penttilä
Liikunta ja nuorisotyö ovat häviäjien joukossa, jos pelituottojen leikkauksia ei kompensoida. Kuva: Kerttu Penttilä

Akavan Erityisalojen mielestä hallituksen tulevassa puoliväliriihessä tulee ratkaista, miten Veikkauksen rahapelituotot hyödyttävät yhteiskuntaamme parhaiten. Tärkeät muutokset pelihaittojen torjumiseksi leikkaavat pelituottoja, mutta tämä ei saa näkyä leikkauksina nykyisten edunsaajien yleishyödyllisessä työssä.

- Kannatamme mallia, jossa Veikkauksen rahapelituotot siirretään vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan valtion yleisiin budjettivaroihin ja nykyiset edunsaajat siirretään kehysbudjetointiin. Tätä mallia on kannattanut myös neljän ministeriön toimeksiannosta asiaa pohtinut työryhmä, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.

Kokonaisuudistuksen lisäksi on huolehdittava Veikkauksen edunsaajien lähivuosien rahoituksesta. Akavan Erityisalat vetoaa maan hallitukseen, että hallitusohjelman arpajaislakia koskevasta kompensaatiokirjauksesta pidetään kiinni myös tulevina vuosina.

- Arpajaislain rahoitusta vähentävät muutokset ovat merkittäviä taide- ja kulttuurialalle, museoalalle, liikunnalle ja nuorisotyölle. Iskun saavat järjestöt ja julkinen sektori. Kansalaisjärjestöjen lisäksi esimerkiksi kuntien nuorisotyön ja kirjastojen kehittämisrahoituksesta suuri osa on riippuvainen veikkausvoittovaroista, samoin kuntien merkittävät liikuntapaikkahankkeet rahoitetaan tätä kautta, Luomanmäki muistuttaa.

Humanistisille oppiaineille painoarvoa
todistusvalinnassa

Akavan Erityisalat on huolissaan humanististen oppiaineiden ja opetuksen tilanteesta kaikilla koulutusasteilla.

- Yhteiskunnassamme on nähtävissä ristiriitaista kehitystä. Toisaalta ymmärretään yhä syvemmin kieli- ja kulttuuriaineiden merkitys vaikkapa työelämälle alasta riippumatta. Generalistien osaamista työelämän valttina korostetaan. Toisaalta kaikilla koulutusasteilla on hälyttäviä merkkejä humanististen aineiden painoarvon hiipumisesta, sanoo toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.

- Mielestämme nykyinen korkeakoulujen rahoitusmalli ei huomioi pieniä aloja riittävästi. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa säästöt kurittavat nimenomaan humanistisia aineita ja uhkaavat jo niiden elinvoimaa ja selviytymistä, sanoo Akavan Erityisalojen koulutuspolitiikan asiantuntija Hanna Koskenheimo.

- Onko kyse laajemmastakin tiedekäsityksen kapeutumisesta? Viime aikoina on käyty paljon keskustelua siitä, mitkä tieteet ovat ns. kovia ja ytimessä. Mielestämme luonnontieteitä ja ihmistieteitä ei tule asettaa vastakkain, vaan pikemminkin panostaa arvostavaan poikkitieteelliseen yhteistyöhön ja vaalia tieteen vapautta, Koskenheimo pohtii.

Akavan Erityisalat korostaa, että myös peruskoulussa ja toisella asteella tulee tukea enemmän kieli- ja kulttuuriaineiden opiskelua. Jo tällöin opitaan geneerisiä taitoja, joita syvennetään myöhemmissä opinnoissa ja hyödynnetään työelämässä. Lisäksi lasten ja nuorten tunnetaidot kehittyvät taide- ja taitoaineiden kautta.

- Vaadimme muutosta korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysjärjestelmään, joka ei ota huomioon humanististen oppiaineiden merkitystä. Nykyisellään pisteytys alkaa kaventaa nuorten opintovalikoimaa jo toisella asteella, Luomanmäki sanoo.

Akavan Erityisalat muistuttaa, että mitä vähemmän tietyn aineen oppijoita ja opiskelijoita on, sitä vähemmän on tulevaisuudessa asiantuntijoita, joilla näitä tietoja ja taitoja on. Tämä koskee kaikkia koulutusasteita ja vaikuttaa siten työelämässä tarvittavan asiantuntemuksen saatavuuteen.

- Jo nyt esimerkiksi vieraiden kielten lukeminen on vähentynyt kautta perus- ja toisen asteen. Tämä vaikeuttaa tulevaisuudessa esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutumista Suomessa, Luomanmäki toteaa.

> Akavan Erityisalojen koulutuspoliittiset tavoitteet

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat, puh. 040 700 7800

tiedontuotannon asiantuntija Hanna Koskenheimo, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 368

Yhteyshenkilöt

Anna Joutsenniemi, viestintäpäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 525 8582, anna.joutsenniemi@akavanerityisalat.fi

Salla Luomanmäki, Akavan ErityisalatToiminnanjohtaja, FM.

Liiton johtaminen, hallinto, työmarkkina-asiat ja ulkoiset suhteet. Akavan hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Monimuotoinen työelämä, veropolitiikka.

Puh:040 700 7800salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi

Hanna Koskenheimo, Akavan ErityisalatTiedontuotannon asiantuntija

- Tutkimus ja tiedon tuotanto, analysointi ja hyödyntäminen
- Työvoima- ja koulutuspolitiikka
- Yksilöllinen tilastollinen palkkaneuvonta

Puh:0201 235 368hanna.koskenheimo@akavanerityisalat.fi

Kuvat

Liikunta  ja nuorisotyö ovat häviäjien joukossa, jos pelituottojen leikkauksia ei kompensoida. Kuva: Kerttu Penttilä
Liikunta ja nuorisotyö ovat häviäjien joukossa, jos pelituottojen leikkauksia ei kompensoida. Kuva: Kerttu Penttilä
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Akavan Erityisalat
Maistraatinportti 4 A
00240 HELSINKI

0201 235 340http://www.akavanerityisalat.fi

Akavan Erityisalat on kulttuurin ja hallinnon sekä viestinnän ja hyvinvoinnin aloilla asiantuntija- ja esihenkilötehtävissä toimivien ammattiliitto, johon kuuluu 22  jäsenyhdistystä. Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksiin kuuluu yhteensä 28 500 jäsentä.   

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akavan Erityisalat

Akavan Erityisalat: Opiskelijoiden tulevaisuudenuskoa lujitettava – neljä teesiämme12.5.2021 09:40:10 EEST | Tiedote

Opintoja on painettu eteenpäin, mutta yksinäisyys ja huoli tulevaisuudesta koettelee opiskelijoita, ilmenee Akavan Erityisalojen kyselystä. Liitto ehdottaa neljää teesiä opiskelijoiden tukemiseksi koronakriisin jälkeen: 1. Ohjaaminen ja tuki kuntoon. 2. Opintotuen pisterajoista luovuttava. 3. Palkallisiin harjoittelujaksoihin panostettava. 4. Yhteisöllisyyden merkitys tunnustettava.

Opiskelijakysely: ”Zoom-luennot ja itsenäinen puurtaminen opiskelijaelämän ainoa sisältö”12.5.2021 09:38:01 EEST | Tiedote

Korona on koetellut pahoin opiskelijoiden henkistä jaksamista. Moni on paahtanut opintoja eteenpäin pieneen asuntoon lukittautuneena ja tilanteen pitkittyessä voimat ovat hiipuneet. Yli puolet kokee koronakriisin syöneen pohjaa tulevaisuudelta, kertoo Akavan Erityisalojen opiskelijakysely. Liitto edustaa mm. humanistisia ja kasvatusaloja, taide- ja kulttuurialaa sekä hallinnon aloja.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme