Akavan Erityisalojen mielestä yhdistelmävakuutusesitys tulee saada nopeasti, eduskuntakäsittelyyn, jotta uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2019 alusta. Rahoitukseen on kuitenkin sitä ennen löydyttävä ratkaisuja, sillä liian kallis ja jähmeästi toimiva vakuutus ei tule täyttämään tarkoitustaan.

Akavan Erityisalat muistuttaa, että yhdistelmävakuutuksen tulee sopia erityisesti omassa työssään työllistyville ”silpputyöntekijöille”, joiden tulotaso voi olla hyvin matala.  Juuri tämän ryhmän toimiva työttömyysturva oli yksi koko uudistuksen lähtökohdista. Tällaisia, esimerkiksi pätkittäisiä toimeksiantoja työttömyysjaksojen ja palkkatyön lomassa tekeviä työskentelee paljon Akavan Erityisalojen edustamilla kulttuuri-, viestintä- ja käännösaloilla.

Liitto pelkää, että yhdistelmävakuutuksen valmistelussa nyt esitellyt ratkaisut ovat johtamassa käyttäjilleen liian kalliiseen malliin. Vakuutuksen toimivuus ja rahoitus edellyttäneekin valtion tukea. Jatkovalmistelussa tulee myös arvioida malli, jossa toimeksiantaja maksaa yhdistelmävakuutuksen osuuden laskussa erikseen eriteltynä eränä. Käytäntö olisi vastaava kuin arvonlisäveron laskutuksessa. Tämä hillitsisi myös houkutusta ”halpuuttaa” palkkatyötä siirtämällä sitä kustannussyistä toimeksiantoina tehtäväksi työksi. 

Akavan Erityisalat esittää, että vakuutuksen työssäoloehto olisi sama kuin nykyisillä palkansaajilla eli kuusi kuukautta. Nyt valmistelussa esitetty 15 kuukautta on vakuutuksenottajan näkökulmasta kohtuuttoman pitkä.Tulisi myös tarkastella malli, jossa työssäoloehto määräytyy portaittain ansioiden mukaan.

Aktiivimalli purettava

Rankaisuun perustuva työttömyysturvan aktiivimalli tulee purkaa kokonaan ja panostaa sen sijaan kannustaviin työllistämistoimiin, joita maan hallitus on jo toteuttanutkin. Jotta kannustavuudessa ja mm. palvelujen räätälöinnissä onnistuttaisiin, työvoimapalveluihin on saatava pikaisesti lisäresursseja. Niitä edellyttää myös kovan paineen alla toimivan työvoimahenkilöstön työhyvinvointi.

Mikäli aktiivimallia tyydytään vain korjaamaan, omatoiminen työnhaku, osallistuminen ammattiliittojen työllistämispalveluihin sekä vapaaehtoistyö tulee jatkossa katsoa aktiivisuudeksi, jolla välttyy leikkurilta. 

Mahdollisuudet täyttää aktiivimallin velvoitteet vaihtelevat eri puolilla maata, mikä asettaa kansalaiset epäyhdenvertaiseen asemaan. Mallin kriteerejä on kohtuullistettava tältäkin osin.

Aktiivimallin mahdollisimman inhimillinen toimeenpano edellyttää pikaisesti merkittäviä lisäresursseja työvoimapalveluihin.

Museoiden laajentuva toiminta edellyttää lisärahoitusta

Museoiden toimintaa ohjaavan museolain ja museoiden valtionrahoituslain (esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen) käynnissä olevat uudistukset ovat tarpeellisia ja lakien valmistelu on tehty perinpohjaisesti. Lakien uudistaminen on kuitenkin hyödytöntä, jos museoille kohdennettuihin laajentuviin tehtävin ei samalla tule lisärahoitusta, huomauttavat Akavan Erityisalat ja sen jäsenyhdistys Museoalan ammattiliitto.

Museolakia on tarkoitus uudistaa siten, että museoiden valtionosuus muodostuisi jatkossa ns. perusrahoituksesta sekä tehtäväkohtaisesta rahoituksesta alueellisille ja valtakunnallisille vastuumuseoille. Valtionosuusjärjestelmäuudistuksen tavoitteena taas on edistää monipuolisten, alueellisesti kattavien ja yhteisölleen merkittävien museopalveluiden saatavuutta.

Liitot korostavat, että uudistukset voivat parhaimmillaan vaikuttaa positiivisesti koko maan museotoiminnan tasoon ja saatavuuteen. Jotta lakiesitysten vaikutukset olisivat positiivisia, tulisi museoiden rahoitusta kuitenkin korjata riittäväksi. Tämä on mielestämme kynnyskysymys: lakiesityksiä  ei tule hyväksyä lainkaan, mikäli tarvittavaa lisärahoitusta ei voida myöntää.

Museot ovat yksi kattavimmin saatavilla oleva kulttuuripalvelu, joihin kohdistuvat odotukset, tarpeet ja tehtäväkenttä ovat laajentuneet merkittävästi viime vuosien aikana. Museoissa kävi vuonna 2016 yli 6,6 miljoonaa kävijää, mikä oli noin miljoona käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Laajentuvat tarpeet ja odotukset edellyttävät lisärahoitusta.

Lisätiedot:

Salla Luomanmäki, toiminnanjohtaja, Akavan Erityisalat

p. 0201 235 341, 040 700 7800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi

Helena Lamponen, edunvalvonnan päällikkö, Akavan Erityisalat

p. 0201 235 352, 040 631 7660, helena.lamponen@akavanerityisalat.fi

Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja, Museoalan ammattiliitto MAL

p. 040 774 7620, katariina.makela@museoalanammattiliitto.fi